Aika: 23.10.-18.12.2018
Paikka: Designvintti, Designmuseon 3.kerros
Designvintillä on esillä toiminnallinen näyttely museon kokoelmiin kuuluvista eri tapettimalleista. Alla voit lukea lisää suomalaisen tapettiteollisuuden historiasta, ja siitä millaisia tapettimalleja Designmuseon kokoelmiin on tallennettu.
Suomalaisen tapettiteollisuuden historiaa
Tekstiilipainokoneiden käyttöä kokeiltiin tapetin painamisessa ensimmäisen kerran Euroopassa 1700–1800-luvuilla. Tapetinpainokoneen kehittäminen ja käyttöönottaminen mullisti tapetin tuottamisen, jota oli ennen valmistettu pelkästään käsin. Käsinpainaen tapettivuota oli kuivattava, rullattava ja oiottava kunkin eri painovärin käyttämisen välissä. Koneella kaikki tapahtuikin yhdellä ainoalla painokerralla. Tämä mahdollisti rullapaperin käyttämisen sekä monivärisen kuvion siirtämisen telojen avulla paperille.
1800-luvun kuluessa Suomessa toimi toistakymmentä tapettitehdasta. Vuonna 1853 tamperelainen Frenckellin tapettitehdas sai ensimmäisenä luvan valmistaa tapettia koneellisesti. Sanduddin tapettitehdas perustettiin Helsinkiin vuonna 1885. Kotimainen teollinen tapettituotanto vähensi nopeasti ulkomaisten tapettien kysyntää. Samalla suomalaisille tapeteille aukesivat myös vientimahdollisuudet.
1900-luvun alussa pienten tapettitehtaiden määrä oli vähentynyt. Toijalan Tapettitehtaan (1903), Uuden Tapettitehtaan (1927, vuodesta 1951 Tapetti Oy) sekä Pihlgren ja Ritolan (1930) perustamisen myötä suomalaisen tapettiteollisuuden painopiste siirtyi Toijalaan. Tapettitehtaista Sandudd sekä Pihlgren ja Ritola ovat toiminnassa edelleen.
Tapettien ja reunanauhojen eli boordien kuvioinnit ja väritykset ovat seuranneet oman aikansa tyylisuuntauksia. Tiettävästi ensimmäinen suomalainen tapettimallisto on arkkitehti Jac. Ahrenbergin 1870-luvulla suunnittelema ja helsinkiläisen Tilgmannin tehtaan valmistama ”Suomalaiset tapetit” –mallisto. Sen inspiraationa toimi suomalainen kansanperinne. 1800-luvun kansallisromanttinen henki näkyikin tapettitehtaiden kotimaisen mallisuunnittelun lisääntymisessä.
Aikaisemmin tapettitehtaat ostivat usein mallit ulkomailta, erityisesti Saksasta. Uusia malleja hankittiin myös suunnittelukilpailujen avulla. Suomen ensimmäinen tapettimallien suunnittelukilpailu järjestettiin helsinkiläisen Sanduddin tehtaan toimesta vuonna 1900. Toisen maailmansodan jälkeen muotoilun merkitys kasvoi ja taideteollisuutta alettiin mieltää myös arkitaiteena. Pysyäkseen aallonharjalla tapettitehtaat järjestivät mallisuunnittelukilpailuja, joista osa oli kaikille avoimia ja osa nimekkäille kotimaisille taiteilijoille suunnattuja kutsukilpailuja. Taiteilijatapettien nimellä markkinoituja tapetteja suunnittelemassa oli useita aikansa ajankohtaisimpia suunnittelijoita, kuten Rut Bryk, Birger Kaipiainen ja Timo Sarpaneva.
Designmuseon tapetit
Designmuseon kokoelmassa on tapetti- ja reunanauhamalleja 1800–1900-luvuilta ja jopa 1600-luvulta peräisin oleva kultakuvioitu nahkatapettimalli. Kokonaisuus on muodostunut pääosin lahjoituksin ja se koostuu tapettitehtaiden tapettinäytteistä ja –rullista, mallikirjoista, luonnoksista sekä kalvoille maalatuista malleista.
Designvintin näyttelyyn on valittu taiteilijatapetteja 1950–70-luvuilta. Suomen tapettiteollisuuden menestyksen vuodet toisen maailmansodan jälkeen osuivat yksiin taideteollisuuden kultakauden kanssa. Tehtaat järjestivät suunnittelukilpailuja saadakseen uudenaikaisia malleja. Suunnittelijoina on aikakauden tunnettuja muotoilijoita.
Designvintin näyttelyssä voit nähdä seuraavat tapettimallit:
Leijona (Gabriel Engberg), Korkeasaari (Gun Wahlroos-Räty, Atrain (Bertel Gardberg), Akvario (T. Enberg), Apollo (Rut Bryk), Kisko (Olli Borg), Kirsikkapuu (Ritva Kronlund), 2 + 3 (Annikki ja Ilmari Tapiovaara), Balticus (Preben Dahlström), Sircus (Hilkka Vuorinen), Avaimet (Bertel Gardberg), Mosaik (Ulla Lampenius), Ken kiuruista kaunein (Birger Kaipiainen), Helsinki (Carita Falin) ja Monte Sant Angelo (Lia Tikkanen).
Kuva: Li Englund / Taidetapetti Oy, Kaktusnuppu, 1950-luku. Kuva Ulla Paakkunainen.
