Amanuenssi Anna Vihma työskenteli viime vuoden tiiviisti Designmuseossa syksyllä avautuneen Josef Frank -suurnäyttelyn parissa. Hänen käsialaansa ovat MAK-museosta Wienistä saapuneen näyttelyn esinevalinnat, tekstit sekä näyttelysuunnitelma yhteistyössä näyttelyarkkitehti Hanni Koroman kanssa. Arkkitehti ja muotoilija Josef Frankin tuotannon parissa työskentely oli hurjan monipuolinen ja innostava kokemus samana vuonna amanuenssin tehtävässä aloittaneelle Annalle.
Näyttelyssä on arkkitehtuurin ja tekstiilisuunnittelun ohella laaja kattaus Josef Frankin huonekalumuotoilua. Kaappien ja lipastojen muotoilussa kiteytyy Annan mukaan parhaiten Frankin suunnittelufilosofia. Niissä näkyvät myös tämän muotoilussa tapahtuneet muutokset uran eri vaiheissa.
Wieniläiskaappi vuosisadan alusta
”Josef Frankin aivan ensimmäinen työ sisustussuunnittelijana oli hänen siskonsa Hedwig Tedeskon ja tämän aviomiehen Karl Tedeskon asunto Wienissä. Frankin suunnittelema kokonaisuus oli irtiotto vallalla olleesta kokonaistaideteosajattelusta. Hän suunnitteli tilaan vapaasti sijoiteltavia huonekaluja, joista osa oli luonteeltaan silmiinpistävän yksilöllisiä. Kalusteissa hän käytti erityisiä pintaratkaisuja, kuten erilaisia puuviiluja ja upotuskuvioita. Sisustusta leimasi tyylien moninaisuus. Frank lainasi vaikutteita muun muassa italialaisesta renessanssista, uusklassisismista ja biedermeierista, sekä kansantaiteesta ja ajan wieniläisestä modernismista.”
Kaksiosainen vitriini, 1910, materiaaleina palisanteri, viilutettu, petsattu mustaksi; lasi. Svenskt Tennin arkisto, Tukholma.
Frankin Haus & Garten -sisustustalolle suunnittelema lipasto
”Josef Frank perusti Wienissä vuonna 1925 Haus & Garten -sisustustalon yhteistyössä arkkitehtien Oskar Wlachin (1881-1963) ja Walther Sobotkan (1888-1972) kanssa. Yrityksessä Frank toimi huonekalumuotoilijana, sisustussuunnittelijana sekä maisema-arkkitehtina ja jätti näin jälkensä wieniläiseen asumiskulttuuriin. Haus & Gartenin valaisimet, tekstiilit ja sisustusesineet ovat ulkomuodoltaan varsin vaatimattomia, mutta toteutukseltaan hienostuneita. Vastakohtana aikakauden designajattelulle, Frank suosi vapaata, mukavuutta painottavaa asumiskulttuuria ja korosti tavallisuuden sekä arkipäiväisyyden merkitystä suunnitelmissaan”.
Kirjoituslipasto, 1932, materiaaleina lakattu puu, Makassar -eebenpuu, kirsikkapuu, messinki. MAK, Wien.
Frankin ruotsalaiselle Svenskt Tenn -sisustusyritykselle suunnittelema kaappi
”Estrid Ericson (1894-1981) perusti vuonna 1924 Svenskt Tenn -sisustusyrityksen. Yritys keskittyi ensin muodikkaisiin tinaesineisiin, mutta myöhemmin tuotevalikoima laajeni käsittämään myös muita sisutusesineitä ja huonekaluja. Omaperäisellä, eksoottisia vaikutteita hyödyntäneellä valikoimallaan yritys saavutti nopeasti ruotsalaisten suosion ja on nykyään ikonisessa asemassa ruotsalaisessa muotoilussa.
Ericson tilasi Frankilta ensimmäiset huonekalupiirrokset jo vuonna 1932, ja kun Frank vuonna 1933 muutti Ruotsiin pakoon kotimaassaan noussutta antisemitismiä, Ericson palkkasi tämän yrityksensä pääsuunnittelijaksi. Yli kolmenkymmenen vuoden ajan Frank ja Ericson työskentelivät tiiviisti yhdessä luoden tyylin, jossa Frankin vahva designajattelu kohtasi ruotsalaisen funktionalismin. Frank suunnitteli yritykselle noin 1000 huonekalua ja yli 100 kangasmallia, joista edelleen tuotannossa on noin 200”.
Kaappi jalustalla, malli U 342, materiaaleina käärmeennahka ja puu. Svenskt Tennin arkisto, Tukholma.
Josef Frank -näyttely on esillä Designmuseossa 17.3.2019 saakka.