Designmuseon Gallerianäyttelyssä Mitä jos? Toisenlaisia tulevaisuuksia (9.9.2022–12.3.2023) nähdään seitsemän luovan alan tekijän tulkinta toisenlaisista tulevaisuuksista. Näyttelyn tilausteokset toimivat lähtöpisteinä erilaisten maailmojen kuvittelulle ja olemassa olevien oletusten haastamiselle. Kuvanveistäjä ja mediataiteilija Pekko Vasantola käsittelee teoksessaan metaversumissa-teemaa ja nyt hän kertoo meille lisää teoksen työskentelyprosessista.
Pekko Vasantola, 2022
Metaversumissa
Videoinstallaatio
Liikkeenkaappauspuvulla ja pelimoottorilla toteutettu animaatio
Animointi: Pekko Vasantola, Joonas Hyvönen
Kesto: 8 h
Mitä metaversumi-käsite tarkoittaa?
Metaversumi käsitteenä on saanut alkunsa Neal Stephensonin sci-fi -romaanista Snow Crash (1992), jossa sillä tarkoitetaan tiettyä kolmiulotteista virtuaalimaailmaa. Nyt termiä käytetään kuvaillessa laajaa virtuaalimaailmaa tai virtuaalimaailmojen yhdistelmää, jossa käyttäjät voivat olla vuorovaikutuksessa ympäristöön ja toisiinsa.
Miten lähdit työstämään saamaasi teemaa, mistä lähdit liikkeelle?
Olennaista tämän päivän digiympäristöissä, niin arkisissa sovelluksissa kuin virtuaalimaailmoissakin on se, miten ja millä ehdoilla niitä suunnitellaan ja käytetään. Henkilökohtaisesta datasta ja käyttäytymisen mittauksista on muodostunut yksi maailman arvokkaimmista kauppatavaroista. Teoksessani pohdin tätä kehityskulkua ja sitä mihin ihmisten mittaaminen voisi parhaimmillaan tai pahimmillaan johtaa. Kuvittelin skenaarion, jossa mittaamisella ei ole rajoja, vaan lähestulkoon kaikkea voidaan mitata jatkuvasti.
Miten teknologia ja inhimillisyys kohtaavat teoksessasi?
Teoksessani ihminen on keskiössä, mutta hänestä on tehty avatar tai hahmo, jota mitataan mahdollisimman monin tavoin reaaliajassa. Toisaalta tämä saattaa johtaa läpitunkevaan valvontaan, jossa edes ajatukset eivät ole turvassa, mutta toisaalta se saattaa mahdollistaa ennennäkemättömän yhteyden toisiin ihmisiin tai lajeihin. Kenties tunteiden mittaaminen ja jakaminen mahdollistaisi täydellisen samaistumisen toiseen ihmiseen ja häntä voisi ymmärtää ja rakastaa uudella tavalla.
Mitä tunteiden mittaamista ja mittaristoa laadittaessa tulisi mielestäsi ottaa huomioon?
Tunteiden tai muidenkin mittausten kohdalla tulisi ottaa huomioon mittauksen motiivit, mitattavien moninaisuus ja virheiden mahdollisuus. Etenkin tekoälyyn pohjautuvia järjestelmiä, jollainen tunteidenkin mittaus varmasti olisi, laadittaessa tulee huomioida mitä dataa järjestelmän harjoittamiseen on käytetty. Jos tietyt tunteet tai tietty ihmisryhmä on datassa yli- tai aliedustettuna, näkyy tämä varmasti myös lopputuloksessa. Yleisesti ottaen tulisi ottaa huomioon kenen toimesta ja kenen ehdoilla teknologiaa kehitetään.
Miten tulevaisuuden kuvittelu on läsnä työssäsi kuvanveistäjänä ja mediataitelijana?
Teokseni liittyvät usein uuteen teknologiaan ja dataan. Niiden vaikutusten pohtiminen kääntää huomion nimenomaan lähitulevaisuuden ajatteluun ja tulossa oleviin muutoksiin. Tämä näyttely oli kuitenkin ensimmäinen, jossa selkeästi lähdin kuvittelemaan tulevaisuuteen sijoittuvaa skenaariota. Nyt, tästä näyttelyprojektista inspiroituneena olen työstämässä uutta tulevaisuusskenaariota aivodatan ja aivojen mittauksen parissa.
Kuva: Teoskuva näyttelystä, kuvaajana Paavo Lehtonen.
