Designmuseon tuore California: Designing Freedom -näyttely vie Aalto-yliopiston emeritusprofessorin Yrjö Sotamaan ajatukset 1960-luvulle ja Amerikkaan. Mistä syntyi 1960-luvun omaleimainen tunnelma ja mitä siitä on jäänyt nykypäivän valossa käteen?
– Minulle kuusikymmentäluvun ilmapiiri on poikkeuksellinen yhdistelmä vapautta, utopioita ja halua protestoida. Kyse oli nuorison vallankumouksesta: syvällisestä muutoksessa arvoissa ja toiminnassa sekä niiden päämäärissä, Sotamaa kertoo.
Sotamaa on toiminut linkkinä suomalaisen muotoilun ja maailman välillä jo 1960-luvulta alkaen. Hän on työskennellyt muun muassa vierailevana professorina Yhdysvalloissa, tutkinut paimentolaiskulttuureja Itä-Afrikassa ja tehnyt pitkän uran Aalto-yliopistossa ja entisessä Taideteollisessa korkeakoulussa.
Sotamaa halusi vaikuttaa asioihin jo opiskeluaikoinaan.
– Olin opiskeluaikana Taideteollisen oppilaitoksen ylioppilaskunnan TOKYO:n puheenjohtaja. Ystävystyin silloin kahden merkittävän amerikkalaisen ajattelijan Buckminster Fullerin ja Victor Papanekin kanssa. Houkuttelin heidät useamman kerran Suomeen ja he puolestaan houkuttelivat minut Yhdysvaltoihin.
Myöhemmin Papanek kutsui Sotamaan vierailevaksi professoriksi Purduen yliopistoon Yhdysvaltoihin.
– Ellimme keskilännen konservatiivisessa ympäristössä ja samalla keskellä sitä syvällistä ajattelutapojen uudelleen arviointia, joka Yhdysvalloissa tapahtui 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa.
Yhdysvalloissa vietetyn vuoden aikana Sotamaa pääsi tutkailemaan maata myös laajemmin.
– Matkustimme ahkerasti ja osallistuimme aktiivisesti protesteihin. Vuonna 1970 olimme mukana suuressa Vietnamin sodan vastaisessa mielenosoituksessa Washingtonissa. 500 000 ihmisen mielenosoitus oli vaikuttava kollektiivinen kokemus.
Sotamaa vieraili myös useissa Coloradon ja New Mexicon kommuuneissa.
– Yhteisöllisyys, jossa vapaus kukki ja kaikki oli yhteistä, lapsetkin ja kaikki jaettiin, oli hetken elävä utopia, Sotamaa kuvailee.
– Lopulta hippikommuuneille kävi kuten monille aiemmille ja myöhemmille sosiaalisille utopioille; ne elivät hetken ja kuihtuivat pois.
Designmuseon California-näyttelyssä on esillä Buckmister Fullerin mallin mukaan rakennettu geodeettinen kupu. Kuvun rakennetta hyödynnettiin monissa 1960- ja 1970-lukujen utopistisissa kommuuneissa.
Konkreettisen rakennusmallin lisäksi monissa kommuunien rakennuksissa sovellettiin luovasti Buckminster Fullerin ekologisia ajatuksia.
– Kyse oli sekä rakenteellisista ideoista, että Fullerin ekologisista ideaaleista. More with less, Sotamaa toteaa.
Sotamaan mukaan monet kuusikymmentäluvulla syntyneet utopiat ovat nyt muuttuneet todeksi. Marsin asuttaminen oli 1960-luvulla silkkaa teknologista utopiaa, mutta nyt sekin on vain pienen loikan päässä.
– Ehkä kaikkein selvimmin todellisuuteen on siirtynyt ekologinen ajattelu, joka on nyt kaikkea toimintaa ohjaava ajattelutapa.
Professori Yrjö Sotamaa saapuu Designmuseolle 21.11. kello 18.
Kuva: Geodesicdome: Courtesy of The Estate of R. Buckminster Fuller (slash) Carl Solway Gallery, Cincinnati, Ohio
Julkaistu: Marraskuu 2017