Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon ensimmäinen yhteisnäyttely Garden Futures: Suunnittelua luonnon kanssa jakautuu kahteen eri taloon. Tälle sivulle koottujen näyttelytekstien kautta voit tutustua puutarhan maailmaan sukeltavan näyttelyn eri teemoihin. Voit tutkia näyttelyn teematekstejä joko ennen vierailuasi, lukea niitä omalta laitteeltasi näyttelytilassa liikkuessasi tai palata niiden pariin uudestaan museokäynnin jälkeen.
DESIGNMUSEON TEEMATEKSTIT
Intro
sisääntulo
Monissa kulttuureissa puutarhaa on pidetty paratiisina ja turvasatamana, identiteettien, haaveiden ja visioiden heijastumana, maailmana pienoiskoossa. Ihmisten tapa muokata puutarhojaan, olipa kyse tiiviin järjestelmällisestä taideteoksesta tai luonnonmukaisesta monivuotisesta onnelasta, paljastaa aina niin heidän omansa kuin joskus kokonaisten kulttuurien ja aikakausien suhteen luontoon.
Garden Futures: Suunnittelua luonnon kanssa kertoo suhteestamme puutarhaan kautta aikojen ja eri kulttuureissa. Näyttely sisältä taiteellisia kokeiluja ja suuria ajatuksia, mutta myös pieniä yksityiskohtia: sissipuutarhoista lähiöpihoille ja esikaupunkien nurmikentille. Garden Futures tutkii, mistä nykypäivän puutarhojen suunnitteluihanteet ovat lähtöisin ja etsii tulevaisuuden käytäntöjä toimia luonnon kanssa.
Monelle taiteilijalle, suunnittelijalle ja maisema-arkkitehdille puutarha on paljon muutakin kuin romanttinen pakopaikka. Puutarha on nähty uusien ideoiden koekenttänä, paikkana kuvitella ja toteuttaa parempaa tulevaisuutta. Ilmastokriisin, globalisaation ja ruokaepävarmuuden aikakaudella puutarhasta on jälleen tullut laboratorio uusille kestävyyttä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta edistäville konsepteille – paikka toivolle ja lupauksille.
Maailma puutarhana
pääsali
Puutarha on nähty turvapaikkana, jonne on luotu kesytetty versio villistä luonnosta. Nykyään joudumme silti kysymään, kuka tarvitsee suojelua ja keneltä? Maapallolla ei ole alueita, johon ihmisen toiminta ei olisi tunkeutunut tai johon se ei olisi vaikuttanut.
Suunnittelijat, muotoilijat ja tutkijat pohtivat tällä hetkellä samoja kysymyksiä: voisiko ihmisen vaikutus olla vähemmän tuhoisaa tai tuottaa jopa positiivista muutosta? Entä jos kokisimme ympäristömme puutarhana, paikkana viljellä ja hoivata. Tässä tilassa esitellyt projektit kertovat tästä ajattelusta. Ne näyttävät, että puutarhan rajat ovat ainakin vertauskuvallisella tasolla kadonneet. Uudessa puutarhassa kylvetään oikeudenmukaisuutta ja tarjotaan luonnonmukaisia tiloja ihmisille, kasveille ja eläimille.
Unelmia ja ihanteita
Mistä puutarhaihanteemme kumpuavat? Tämän huoneen teokset ja projektit tarjoavat joitakin vastauksia. Esimerkiksi monen eksoottisen kukkapenkin juuret ulottuvat syvälle kolonialismin historiaan. Toisekseen vaikkapa ylellisen rehevää, mutta helppohoitoista vapaa-ajan paratiisia eivät ole luoneet vain puutarhurit, vaan myös muotoilijat värikkäine puutarhatuotteineen ja -kalusteineen.
Paratiisi
Puutarhojen kautta ihmisen ja luonnon välinen suhde on tullut näkyväksi kautta aikojen ja erilaisissa kulttuureissa. Tätä suhdetta avataan myös mediainstallaation esimerkeissä. Monoteistisissä uskonnoissa juhlitaan Eedenin puutarhaa maallisen autuuden saavuttamattomana vertauskuvana. Keskiajalla muurien ympäröimä hortus conclusus (suomeksi “suljettu puutarha”) tarjosi sekä fyysistä turvaa että henkistä eristäytymistä kaoottiselta ulkomaailmalta. Sama pätee myös Lähi-idän yltäkylläisiin keitaisiin, joita on kuvattu mattojen koristekuvioissa. Japanilainen puutarha rakentaa sillan tuonpuoleiseen, kun taas ranskalaisten barokkipuutarhojen täydellisesti silotellut muodot vahvistavat ajatusta yksinvaltiaasta vallan keskipisteenä. Nämä kuvat avaavat ajatuksia filosofiasta, taidehistoriasta, maisema-arkkitehtuurista sekä tietysti itse puutarhasta.
Mikä tekee puutarhan?
Tarina puutarhasta turvapaikkana, ihmisen ja luonnon harmonian täyttämänä paratiisina, on juurtunut monien kulttuurien ja aikakausien tarinoihin ja mielikuviin. Niissä puutarha heijastelee lähes taianomaisella tavalla arvoja ja ihanteita. Kaksi toistuvaa ominaisuutta tuntuu kuitenkin määrittävän puutarhaa: ensimmäinen on sulkeutuneisuus. Ellei puutarhaa ole tavalla tai toisella erotettu ympäristöstään, sitä ei perinteisesti pidetä puutarhana. Toinen on työ. Vaikka puutarhan eteen nähty vaiva usein häivytetäänkin taitavasti, luonto ei alistu muokattavaksi ilman puurtamista. Tätä työtä varten on vuosisatojen saatossa kehitetty työkaluja, joita on jatkuvasti ajan myötä paranneltu. Puutarhoja varten suunnitellut kalusteet puolestaan heijastavat yhteiskunnallisia ihanteita ja osoittavat, miten puutarhat kehittyivät teollistuneessa lännessä vapaa-ajan ja virkistyksen tiloiksi.
Puutarhapolitiikkaa
Ulkokuori voi pettää! Puutarhat muistuttavat kuvittelemaamme enemmän taistelukenttiä kuin turvapaikkoja. Poliittisen ja kaupalliset vaikutteet ovat aina muokanneet puutarhaihanteitamme, vaikka niiden ajatellaankin usein olevan oman itsenäisen ajattelun tulosta. Tässä tilassa esitellyt teokset ja projektit käsittelevät puutarhojen politiikkaa eri näkökulmista. Kuka puutarhat omistaa? Kenen toimesta, miten ja miksi ne ovat syntyneet? Puutarhojen historiasta löytyy vihjeitä siitä, kenen etuja puutarhasuunnittelu on kulloinkin lopulta ajanut. Kriisiaikoina hallitukset saattavat julistaa vihannesten viljelyn isänmaalliseksi velvollisuudeksi, toisaalta vääryyttä kohdanneet kansalaiset ovat voineet tarttua lapioon vaatiessaan sananvaltaa tai elantoa.
Työskentely puutarhassa: Uudet työkalut
Puutarhatyökalut ovat vuosisatojen ajan liittyneet ruumiilliseen työhön. Erilaisilla apuvälineillä on karsittu, istutettu, kaivettu, kuokittu ja kasteltu. Tänä päivänä puutarhojen ja viheralueiden suunnitteluvälineet ulottuvat fyysisiä esineitä pidemmälle. Nyt taiteilijat ja muotoilijat etsivät tapoja hyödyntää digitaalisia työkaluja. Niiden avulla he suunnittelevat terveellisempiä elinympäristöjä sekä hakevat keinoja luonnon monimuotoisuuden tukemiseen tai kaupunkien kuumuuteen sopeutumiseen.
ARKKITEHTUURIMUSEON SEINÄTEKSTIT
Intro
sisääntulo
Monissa kulttuureissa puutarhaa on pidetty paratiisina ja turvasatamana, identiteettien, haaveiden ja visioiden heijastumana, maailmana pienoiskoossa. Ihmisten tapa muokata puutarhojaan, olipa kyse tiiviin järjestelmällisestä taideteoksesta tai luonnonmukaisesta monivuotisesta onnelasta, paljastaa aina niin heidän omansa kuin joskus kokonaisten kulttuurien ja aikakausien suhteen luontoon.
Garden Futures: Suunnittelua luonnon kanssa kertoo suhteestamme puutarhaan kautta aikojen ja eri kulttuureissa. Näyttely sisältä taiteellisia pyrkimyksiä ja suuria ajatuksia mutta myös pieniä yksityiskohtia, sissipuutarhoista lähiöpihoille ja esikaupunkien nurmikentille. Garden Futures tutkii mistä nykypäivän puutarhojen suunnitteluihanteet ovat lähtöisin ja etsii tulevaisuuden käytäntöjä toimia luonnon kanssa.
Monelle taiteilijalle, suunnittelijalle ja maisema-arkkitehdille puutarha on paljon muutakin kuin romanttinen pakopaikka. Puutarha on nähty uusien ideoiden koekenttänä, paikkana kuvitella ja toteuttaa parempaa tulevaisuutta. Ilmastokriisin, globalisaation ja ruokaepävarmuuden aikakaudella puutarhasta on jälleen tullut laboratorio uusille kestävyyttä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta edistäville konsepteille, paikka toivolle ja lupauksille.
Puutarha koekenttänä
Mikä kaikki ohjaa ajatteluamme ja päätöksiämme puutarhan suunnittelussa? Millaisia ihanteita noudatamme, mitä tavoittelemme ja miksi puutarhat ylipäänsä viehättävät meitä? Tässä näyttelytilassa esitellyt henkilöt ja yhteisöt havainnollistavat kukin omalla tarinallaan mahdollisia vastauksia näihin kysymyksiin. Vaikka jokainen tarina on erilainen, on niissä kaikissa jotain yhteistä. Puutarha koetaan unelmoinnin ja visioinnin koekentäksi, jossa voi päästä kasvotusten sekä historian, politiikan että itse elämän kanssa. Paikaksi, jossa suhdettamme ympäristöön voi määritellä uudelleen. Puutarhat ovat aina oppimisen paikkoja, aina keskeneräisiä, aina kasvamassa. Esitellyt puutarhat eivät ole maailmoja minikoossa tai idyllisiä pakopaikkoja. Ne edustavat pikemminkin toivoa. Jokainen puhkeava silmu voi merkitä maailman muuttumista parempaan suuntaan.
TOIMINNALLINEN TILA: SIIRTOLAPUUTARHA
Näyttelyn Siirtolapuutarha-tila antaa mahdollisuuden kokeilla. Siirtolapuutarha sijaitsee Arkkitehtuurimuseon toisessa kerroksessa. Tässä tilassa kaikkeen saa koskea. Tilaa voi myös varata omien ruohonjuuritason tilaisuuksien järjestämiseen! Lue lisää tilavarauksen käytännöistä.
Näyttelyn Siirtolapuutarha-tilassa vierailija voi hengähtää ja sulatella kokemaansa. Kävijä pääsee kokeilemaan, minkä kokoinen on siirtolapuutarhamökki ja näkemään, millaisia puutarhoja helsinkiläiset siirtolapuutarhurit ovat rakentaneet. Näyttelyn herättämät ajatukset, kommentit ja ideat voi jakaa Siirtolapuutarhassa muille kävijöille ripustamalla ne kaikkien luettavaksi. Tilassa järjestetään lisäksi tapahtumia koko näyttelyn ajan. Sen voi myös varata omalle ruohonjuuritason toiminnalle puutarha-aiheen äärellä.
Suomessa on noin 60 siirtolapuutarhayhdistystä, ja niissä palstoja noin 6 000. Kesäisin kuhisevissa puutarhayhteisöissä vaihdetaan ajatuksia ja kasveja. Työskentelyn lomassa tavataan ystäviä ja vietetään perhe-elämää. Yhteisöön kuuluvat myös kaupunkiympäristön eläimet, jotka nauttivat kasvien ja avoimen maaperän antimista. Mökki on vetäytymisen ja levon paikka, joka saa olla oman näköinen.
