Garden Futures: Suunnittelua luonnon kanssa -näyttelyn sanastoa
Biodiversiteetti
Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus on määrite, jonka mittarina on lajirunsaus. Biodiversiteettiä voidaan mitata jollakin tietyllä alueella tai koko maapallolla. Mitä enemmän lajeja esiintyy, sitä parempi on biodiversiteetti. Ihmisen toiminta on johtanut luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen kaikkialla maailmassa. Lajeja on hävinnyt ja kuollut sukupuuttoon.
Ekososiaalinen
Ihmiset ovat riippuvaisia luonnosta ja toisista ihmisistä. Ekososiaalinen näkökulma ottaa huomioon sekä ekologiset kysymykset että sosiaalisen oikeudenmukaisuuden.
Globalisaatio
Maapalloistuminen tai maailmanlaajuistuminen tarkoittaa kansainvälistä taloudellista ja kulttuurista yhdentymistä. Kaupankäynnin, matkustamisen, maahanmuuton ja esimerkiksi tiedonvälityksen vapaus ovat osa globalisaatiota. Haittavaikutuksia ovat esimerkiksi työn ja tuotannon siirtyminen alueille, joissa huonot työolot ja kehno palkka ovat yleisiä.
Herbaario
Herbaario eli kasvio on kokoelma kuivattuja tai säilöttyjä kasveja tai kasvinosia. Nykyisin on olemassa myös digitaalisia kasvioita, joihin tallennetaan kuvia kasveista. Kasviot ovat tärkeä väline tieteellisessä tutkimuksessa ja lajien määrityksessä.
Hybridi
Hybridi on kahden perimältään eri eliölajin, tai kasveissa lajikkeen, risteytys. Esimerkiksi greippi on pomelon ja appelsiinin risteytys. Risteytyksellä pyritään parantamaan kasvin ominaisuuksia, esimerkiksi kokoa, satoisuutta, tuholaisten- ja säänkestävyyttä. Hybridit ovat yleisiä monissa hyötykasveissa kuten tomaateissa, kurkuissa ja parsoissa. Puutarhassa hybridiruusut ovat tavallisia. Kasvilajikkeiden hybridit ovat yleisempiä kuin eläinlajien, ja ne ovat useammin lisääntymiskykyisiä.
Ilmastokriisi
Ilmaston lämpeneminen aiheutuu lähinnä hiilidioksidin ja metaanin vapautumisesta ilmakehään. Lämpeneminen puolestaan on aiheuttanut ilmastokriisin, jonka vaikutuksista kärsivät eniten jo valmiiksi haavoittuvimmat maat, ihmiset ja yhteisöt. Ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuus ja toisaalta rankkasateet ja tulvat tuhoavat satoja, ja kuivuus kuivattaa vähäisetkin vesivarannot.
Kiertotalous
Kiertotalous on jo olemassa olevien tuotteiden ja materiaalien hyödyntämistä mahdollisimman tehokkaasti. Kiertotalouteen kuuluvat lainaaminen, vuokraaminen, uudelleen käyttäminen, korjaaminen, kunnostaminen ja kierrätys. Kiertotalouden tavoitteena on vähentää jätteen määrä minimiin. Viime aikoina kiertotalouden käsite on laajentunut termiksi kiertoyhteiskunta.
Kolonialismi
Kolonialismi tarkoittaa tapahtumaketjua, jossa uusia alueita valloittanut valtio käyttää hyväkseen valtaamaansa alueen tai valtion raaka-aineita ja työvoimaa ja luo alueelle oman hallinnon välittämättä alkuperäisestä väestöstä. Kolonialismin tunnetuimpia esimerkkejä ovat Iso-Britannian hallinto Intiassa ja Afrikassa, sekä Ranskan siirtomaahallinnot. Suomessa kolonialismi liittyy saamelaisten alueiden hyväksikäyttöön.
Luonnon oikeudet
Luonnon hyväksikäyttö ja tuhoaminen on synnyttänyt käsitteen luonnon oikeudet. Sen perusajatuksena on kysymys siitä, onko luonnolla perustavaa laatua olevia oikeuksia olemassaoloon. Luonnonoikeudet ovat samantyyppinen käsite kuin ihmisoikeudet.
Monokulttuuri
Monokulttuuri on yhden kasvilajin viljelemistä tietyllä alueella. Se voi olla viljapelto tai vaikkapa istutettu metsä. Monokulttuuri köyhdyttää maaperää ravinteista ja on huono elinympäristö muille kasvi- ja eläinlajeille.
Puutarhakaupunki
Englantilainen kaupunkisuunnittelija Ebenezer Howard kehitti ajatuksen puutarhakaupungista vuonna 1898. Puutarhakaupunkimalli levisi ympäri maailman ja Suomessa tunnetuin esimerkki on pääosin 1950-luvulla rakennettu Espoon Tapiola. Puutarhakaupungeissa pyritään yhdistämään maaseudun ja taajaman hyviä puolia. Rakennukset sijoitellaan väljästi ja puistomaisia alueita suositaan.
Sissiviljely
Sissiviljelyllä tarkoitetaan viljelyä, jota harjoitetaan hylätyillä tai hoitamatta jätetyillä tonteilla tai alueilla. Sen juuret ovat New Yorkissa, jossa Liz Christyn Green Guerilla Group aloitti toiminnan vuonna 1973. Sissiviljely on levinnyt sen jälkeen kaupunkeihin ympäri maapallon.
Taksonomia
Taksonomia eli tieteellinen luokittelu tarkoittaa eliöiden kohdalla erilaisia luokitusjärjestelmiä. Esimerkiksi ruotsalaisen Carl von Linnén kehittämä klassinen taksonomia perustuu eliöiden yhteisiin ominaisuuksiin. Luokittelu voi tapahtua myös evoluutioperusteisesti.
Vertikaaliviljely
Vertikaalisessa viljelyssä ruokaa viljellään päällekkäin useassa eri kerroksessa kasvihuoneessa. Suljetussa ympäristössä kasveille pystytään tarjoamaan ihanteelliset kasvuolosuhteet valon, veden, ravinteiden ja ilmaston näkökulmasta.
Vieras- ja kotoperäinen laji
Vieraslaji on kasvi- tai eläinlaji, joka on ihmisen toiminnalla tuotu vieraaseen ympäristöön. Uudessa ympäristössä laji voi lisääntyä räjähdysmäisesti ja syrjäyttää alueen alkuperäisiä lajeja. Kotoperäistä lajia taas tavataan vain tietyllä alueella. Monet kotoperäiset lajit ovat kuolleet sukupuuttoon ihmisen toiminnan seurauksena erityisesti eristyneillä saarilla ympäri maapalloa. Suomessa kotoperäinen laji on esimerkiksi erittäin uhanalainen Ruijankissankäpälä, joka kasvaa ainoastaan Suomen ja Norjan Lapissa.
Yhteisöviljelmä
Yhteisöviljelmä on nimensä mukaisesti yksittäisten ihmisten yhdessä muodostama viljelyalue yksityisellä tai julkisella maa-alalla. Perinteisesti kaupunki- ja taajama-alueilla on ollut palstaviljelmiä, joissa jokainen palstan vuokraaja hoitaa aluettaan itsenäisesti ja kerää siitä sadon. Samalla tavalla hoidetaan myös siirtolapuutarhatontteja. Yhteisöviljelmällä viljelyaluetta hoidetaan yhdessä ja sato jaetaan yhteisön jäsenten kesken.
Koonneet: Anna Autio, Harry Kivilinna
