Designmuseo sai vuonna 2019 merkittävän lahjoituksen: suunnittelija Gunnel Nymanin (1909-1948) arkiston. Arkisto sisältää erityisesti lasimuotoilijana tunnetun suunnittelijan luonnoksia, kirjeenvaihtoa, valokuvia ja muuta aineistoa. Esillä oleva aineisto täydentää kuvaa muotoilijasta ja kertoo myös maailmasta hänen ympärillään. Gunnel Nyman -arkistoon pohjautuva näyttely kertoo muotoilusta, mutta tällä kertaa keskiössä on myös museotyö. Mitä arkistolle tapahtuu, kun se siirtyy osaksi Designmuseon kokoelmaa? Miten suunnittelijan yksityisestä aineistosta tulee yleisölle saavutettava?
Tässä näyttelyssä yleisö pääsee tutustumaan museotyöhön sekä suunnittelijan työstä säilyneeseen monipuoliseen aineistoon. Designvintin toiminnallisessa tallennuspisteessä voit itse osallistua arkistoaineiston käsittelyyn.
GUNNEL NYMAN (1909-1948)
Gunnel Nyman on yksi tunnetuimmista suomalaisista lasimuotoilijoista. Hän työskenteli suunnittelijana vuosina 1932-1948 kaikilla merkittävillä suomalaisilla lasitehtailla: Riihimäellä, Karhulassa, Iittalassa ja Nuutajärvellä. Nymanin suunnittelijanura ei kuitenkaan rajoittunut vain lasiin.
Nyman valmistui huonekalusuunnittelijaksi vuonna 1932 ja hän suunnitteli huonekalujen lisäksi myös valaisimia ja tekstiilejä. Nyman oli ahkera ja työlleen omistautunut suunnittelija, joka oli aina valmis tarttumaan uusiin tilaisuuksiin. Freelance-suunnittelijana hän pystyi työskentelemään monille valmistajille samanaikaisesti.
Gunnel Nyman (1909 –1948) oli kansainvälisesti tunnettu suomalainen muotoilija. © DM kuva-arkisto
Gunnel Nyman kuoli pitkäaikaisen sairauden seurauksena vuonna 1948. Hän ei ehtinyt kokea suomalaisen muotoilun menestystä 1950-luvulla. Kuolemansa jälkeen Nyman palkittiin lasisuunnittelusta kultamitalilla vuonna 1951 Milanon triennaalissa.
TUNNISTAMATTOMAT
Gunnel Nyman -arkisto sisältää runsaasti piirustuksia ja luonnoksia, joita ei pystytä yhdistämään tiettyyn tuotteeseen tai valmistajaan. Näitä tunnistamattomia luonnoksia on niin lasiesineistä, huonekaluista, valaisimista kuin tekstiileistäkin. Luonnosten tunnistaminen perustuu ensisijaisesti luonnoksessa oleviin merkintöihin: päivämääriin tai tilaajien tai valmistajien nimiin. Nämä tiedot puuttuvat suuresta osasta Nymanin arkiston luonnoksia. Useita luonnoksia on tästä huolimatta voitu tunnistaa tehtaiden tuoteluetteloiden ja valokuvien perusteella. Myös tunnistamattomaksi jäävät luonnokset digitoidaan ja tämä tieto tarjoaa mahdollisuuden uudelle tutkimukselle.
SÄILYTYS JA KONSERVOINTI
Museolle on tärkeää, että kokoelmaan tallennetut esineet säilyvät tuleville sukupolville. Tallennettaessa arkistoaineistosta pyritään poistamaan kaikki sellainen materiaali, joka voi edistää sen tuhoutumista, kuten paperiliittimet ja muovitaskut.
Vauriot ja repeämät korjaa konservaattori. Hänen tehtäviinsä kuuluu myös oikoa taitokset ja rypistymät. Varastointia varten jokainen piirustus suojataan erikseen happovapaalla paperilla ja ne säilytetään happovapaasta pahvista valmistetussa kotelossa. Varastoinnissa on tärkeää suojata alkuperäinen aineisto valolta ja pölyltä sekä varmistaa tasainen lämpötila ja kosteusolosuhteet.
TUHOUTUVA MATERIAALI
Gunnel Nyman -arkisto sisältää myös aineistoa, joka tulee tuhoutumaan ajan kuluessa. Esimerkiksi luonnoksista tai piirustuksista otettujen lämpökopioden painoväri haalistuu ja sen happoisuus haperruttaa paperin. Tällaista materiaalia ei tallenneta museon kokoelmaan, vaan se hävitetään. Kopio säilyy kuitenkin museokokoelmassa digitaalisena tallenteena.
Vain lopullinen asiakirja tai piirustus arkistoidaan, erilaiset kaksoiskappaleet, työkappaleet tai muistiinpanot pääsääntöisesti poistetaan arkistoaineistosta. Poistetuista aineistoistakin jää merkintä kokoelman tietokantaan. Taitetut ja rullatut materiaalit tulisPaperille tehtyjen luonnosten vi oikaista varovasti ja säilyttää suorina.
Kuvassa Gunnel Nymanin Nuutajärvelle suunnittelema lasiesine Huntu vuodelta 1947 © Mari Kallionpää
KOKOELMA TÄYDENTYY
Gunnel Nyman -arkistossa on paljon aineistoa, joka täydentää olemassa olevaa museokokoelmaa. Tällaisia ovat esimerkiksi Iittalan lasitehtaan tuotantoon liittyvät piirustukset. Nyman työskenteli alkuvuonna 1947 lyhyen ajanjakson Iittalan lasitehtassa. Designmuseoon talletetussa Iittalan lasitehtaan arkistossa on piirustukset Nymanin lasimalleista, jotka otettiin Iittalan tuotantoon. Gunnel Nyman -arkistosta löytyy näistä luonnosaineistoa, joka täydentää kuvaa suunnitteluprosessista. Suunnittelijan tekemät ensimmäiset luonnokset ovat täyteen piirrettyjä paperiarkkeja, joissa on haettu esineen hahmoa. Samalla paperilla voi olla luonnoksia useisiin lasimalleihin, joita hän suunnitteli eri tehtaille.
MUSEOSSA OPPIMASSA
Gunnel Nyman teki kaksi opintomatkaa, joista Gunnel Nyman -arkistossa on runsaasti materiaalia. Matka Saksaan toteutui vuonna 1936 ja Ruotsiin 1946. Saksan-matkalla Nyman tutustui useiden museoiden lasikokoelmiin. Hänen luonnosvihkojensa sivut täyttyivät piirustuksista ja merkinnöistä, joissa suunnittelija käy läpi lasin historiaa ja eri tekniikoita.
Museoissa suunnittelija voi tutustua muotoilun historiaan. Designmuseon edeltäjä, vuonna 1873 perustettu Taideteollisuusmuseo oli alkujaan opetuskokoelma. Se on alusta pitäen esitellyt yleisölle ja opiskelijoille alan parhaimpia saavutuksia.
Gunnel Nyman ja tekstiilitaiteilija Dora Jung pitivät vuonna 1938 yhteisen näyttelyn Taideteollisuusmuseossa. Näyttelyssä oli esillä lasiesineitä, joiden vaikutteita ja inspiraation lähteitä voi jäljittää Gunnel Nymanin matkamuistiinpanojen avulla.
ARKISTO TIEDON LÄHTEENÄ
Gunnel Nymanin työ valaisimien suunnittelijana ei ole yhtä hyvin tunnettua kuin hänen lasimuotoilunsa. Gunnel Nyman -arkistossa on runsaasti valaisinluonnoksia. Luonnoksissa on kuitenkin vain vähän tietoja, joiden perusteella malleja voisi tunnistaa.
Nyman työskenteli vuosina 1932-1938 piirtäjänä Taito Oy:ssä, mutta arkiston aineistosta ei voida tunnistaa yhtäkään Taito Oy:n mallia. Vuodesta 1939 lähtien Nyman työskenteli Stockmann-Ornon suunnittelijana, ja sota-aikana hän aloitti työskentelyn Idmanille. Joitakin Nymanin suunnittelemia valaisimia saatiin tunnistetuksi vertailemalla arkiston luonnoksia ja Idmanin tuoteluetteloiden kuvia.
Kuvassa Gunnel Nymanin tekemiä luonnoksia valaisimista Idmanille 1940-luvulla. © Mari Kallionpää
Designmuseoon tulee runsaasti yhteydenottoja Taito Oy:n ja Idmanin valaisinmallien alkuperästä. Gunnel Nyman -arkiston digitoidut valaisinluonnokset ovat nyt selattavissa Finna-hakupalvelussa internetissä. Avoimesti saatavilla oleva aineisto tarjoaa lisää tietoa tutkimukselle ja kaikille kiinnostuneille.
PAIKATAAN KOKOELMAN PUUTTEITA
Gunnel Nyman -arkistossa on noin 500 huonekalupiirustusta. Hänen suunnittelemiaan kalusteita ovat valmistaneet muun muassa Stockmannin omistama Keravan puusepäntehdas sekä turkulainen Bomanin huonekalutehdas. Designmuseon kokoelmissa ei kuitenkaan ole yhtäkään Gunnel Nymanin suunnittelemaa huonekalua. Suunnittelijan oma arkisto täydentääkin tätä puutetta museon kokoelmassa.
Arkistokokonaisuus helpottaa Gunnel Nymanin suunnittelemien huonekalujen tunnistamista muissakin museokokoelmissa. Bomanin tehtaan aineistoa on Turun maakuntamuseon kokoelmissa ja Keravan puusepäntehtaan aineisto on tallennettu Keravan museokeskus Sinkkaan. Muiden valmistajien ja yksityisten tilaajien piirustukset odottavat uutta tutkimusta. On jännittävää nähdä , mitkä malleista ovat lopulta päätyneet valmistukseen.
DESIGNVINTTI
Tule tekemään kokoelmatyötä! Käy peremmälle, tutki ja tallenna.
Designvintin työpisteessä pääset tutkimaan Gunnel Nymanin luonnoksia. Samalla tutustut museon kokoelmatyöhön. Voit skannata ja tallentaa alkuperäisiä piirustuksia ja pakata aineistoa säilytystä varten museoammattilaisen kanssa.
Designvintti on avoinna tiistaista lauantaihin. Pisteessä saat hyvän ohjauksen työhön ja opit museon kokoelmatyöstä. Osallistumiseen tarvitset vain kiinnostusta ja uteliaan mielen. Lapset pääsevät kokeilemaan luonnoksen toisintamista puhtaaksi piirtämällä.
MATKA KOKOELMAESINEEKSI
ESINE
Peilikoriste
vapaasti muovattu lasi
1938
Riihimäen lasi Oy
Lasista käsityönä valmistettu peilikoriste oli esillä Gunnel Nymanin näyttelyssä Taideteollisuusmuseossa vuonna 1938. Peilikoristeen innoittajana oli venetsialainen lasi, jota Gunnel Nyman näki Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1937. Nymanin lasiesineitä, valaisimia ja huonekaluja oli samaan aikaan esillä maailmannäyttelyn Suomen paviljongissa. Nyman myös palkittiin Pariisin näyttelyssä kolmella mitalilla.
VALINTA
Peilikoriste on museoesineenä enemmän kuin pelkkä yksittäinen esine, se kertoo tarinan menneisyydestä. Tämä on lähtökohta, kun esineitä valitaan kokoelmaan. Kokoelman kartuttamista koskevat periaatteet on kirjattu museon kokoelmapolitiikkaan. Tämän lisäksi kartuntaa rajoittavat muun muassa säilytystilojen koko ja muut resurssit.
HANKINTA
Peilikoriste on ainoa esine, joka tuli arkiston mukana kokoelmaan. Gunnel Nyman -arkisto otettiin vastaan lahjoituksena maaliskuussa 2019, ja sen käytöstä tehtiin sopimus lahjoittajan kanssa. Luovutussopimukseen merkitään muun muassa museon oikeus seuloa eli valikoida aineistoa.
TALLENNUS
© Paavo Lehtonen
Tallennusprosessi koostuu erilaisista työvaiheista, joita ovat muun muassa esineen numerointi, luettelointi ja valokuvaus. Esineestä kerätään mahdollisimman tarkat taustatiedot museon kokoelmanhallintajärjestelmään. Esinettä vastaanotettaessa tietosisällön laadun ja määrän arviointi onkin tärkeä työvaihe.
Esineillä, piirustuksilla ja kuvilla on erilliset pääkirjat eli diaarit. Jokaiselle tallennettavalle kohteelle annetaan juoksevassa järjestyksessä pääkirjanumero. Juokseva numerointi otettiin käyttöön Designmuseossa 1978. Vanhemmissa kokoelmissa on oma numerointijärjestelmänsä.
ESINEEN NUMEROINTI
Peilikoriste numeroidaan. Numero tallennetaan kokoelmanhallintajärjestelmään ja se merkitään myös esineeseen, joko suoraan maalaamalla tai kiinnittämällä esineeseen numerolappu. Jokaisella kokoelmaesineellä on oma numeronsa, jonka avulla se voidaan tunnistaa tarkasti.
LUETTELOINTI
Peilikoriste luetteloidaan, mikä tarkoittaa esineen tietojen kirjaamista museon kokoelmanhallintajärjestelmään. Esineeseen merkitään pääkirjanumeroa vastaava numero ja numero tallennetaan kokoelmanhallintajärjestelmään.
Tässä vaiheessa tehdään tunnistusluettelointi, jota voidaan täydentää myöhemmin Tunnistusluetteloinnissa esine muun. muassa mitataan, kuvaillaan sanallisesti, tunnistetaan valmistusmateriaalit ja kerätään muuta tietoa esinettä havainnoimalla.
VALOKUVAUS
Peilikoriste valokuvataan ja kuva siirretään kokoelmahallintajärjestelmään. Kuva numeroidaan esineeseen merkittyä numeroa vastaavalla numerolla ja se liitetään tiedostoon, jossa esineen muut tunnistusluettelointitiedot ovat. Luonnosten, valokuvien ja paperidokumenttien tallennukseen käytetään yleensä skanneria. Kuvan yhtenä tarkoituksena on helpottaa tunnistamista.
TURVALLINEN SÄILYTYS
Peilikoriste pakataan laatikkoon ja sitä säilytetään museon kokoelmavarastossa, jossa lämpötila ja kosteusolosuhteet ovat vakaat. Muovimateriaaleja, kuten kuplamuovia, voidaan käyttää pehmusteena. Esineen ja muovin väliin täytyy laittaa suojamateriaalia, esimerkiksi happovapaata paperia. Muuten muovi saattaa säilytyksen aikana tarttua esineen pintaan ja vaurioittaa sitä.
KUNNOSSAPITO JA KONSERVOINTI
Peilikoristeen kunto arvioidaan silmämääräisesti. Koriste on katkennut ja vaati konservointia. Konservaattori suorittaa tarvittavat toimenpiteet, tässä tapauksessa materiaali- ja menetelmäanalyysin, vauriokartoituksen ja tarvittavan konservointitoimenpiteen sekä dokumentoi työvaiheet konservointiraporttiin.
Konservointi on esineen kunnossapidossa viimeinen keino. Museon periaatteena on esineiden ja muun alkuperäisen aineiston säilyttäminen muuttumattomana. Tämä edellyttää hyviä säilytysolosuhteita ja huolellista käsittelyä siirroissa, kuljetuksissa ja esillepanossa.
NÄYTTELYT
Peilikoristeen tiedot ja kuva esineestä on tallennettu museon kokoelmanhallintajärjestelmään. Digitaalinen tietojärjestelmä on ensisijainen työkalu, kun esineitä esimerkiksi. valitaan näyttelyyn. Designmuseo esittää kokoelmaesineitä omissa näyttelyissään, ja lainaa esineitä ja arkistoaineistoa muille museoille ja julkisyhteisöille yleensä näyttelyitä varten. Lainaaja sitoutuu käsittelemään ja esittelemään esinettä museoturvallisissa olosuhteissa Designmuseon edellyttämällä tavalla. Lainaaja tekee museolle lainauspyynnön, jonka jälkeen esineen kunto tarkastetaan ja päätetään, voidaanko sitä lainata.
Kuva Gunnel Nyman – Avoin arkisto näyttelystä Designmuseon Galleriassa. © Paavo Lehtonen
TUTKIMUS
Peilikoristeesta on säilynyt paljon tietoa siitä tehdyn tutkimuksen ansiosta. Suunnittelijan lisäksi tiedämme, kuka puhalsi tämän lasiesineen ja missä näyttelyissä se on ollut mukana. Tiedämme myös, että peilikoriste oli käytössä muotoilijan kotona.
Museossa omaa kokoelmaa tutkitaan ennen kaikkea näyttelyiden yhteydessä. Lisäksi eri alojen tutkijat vierailevat museossa tutustumassa aineistoihin ja esineisiin.
