Näyttelyarkkitehtuuri
Kaiken kansan muotoilua
8.4.–2.10.2022
Näyttelyn toteuttamisessa on mukana usean alan ammattilaisia ja yhteistyökumppaneita museon ulkopuolelta. Kaiken kansan muotoilua -näyttelyn näyttelyarkkitehtuurista vastasi muotoilija Hanna Anonen. Anonen tekee tuote- ja tilasuunnittelua, ja hänen tyylinsä tunnusmerkkejä ovat värikkyys ja kekseliäät muodot. Hänet on valittu vuoden 2021 nuoreksi muotoilijaksi. Hanna Anonen kertoo meille lisää työskentelystään Kaiken kansan muotoilua -näyttelyn näyttelyarkkitehtuurin parissa.
Mistä lähdit liikkeelle aloittaessasi näyttelyn arkkitehtuurin suunnittelua, mitkä ovat tärkeimmät työkalut alkuvaiheessa?
Näyttelylle täytyi saada oma vahva identiteetti, joka yhdistää kaikki näyttelyn esineet ja aiheet yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Näyttelyn sisältö koostuu eri aikakauden ja eri suunnittelijoiden esineistöistä. Tavoitteena oli myös luoda kävijälle visuaalinen kokemus, jossa esteettömyys on huomioitu. Tässä näyttelyssä esteettömyyteen kiinnitettiin vielä erityistä huomioita, koska näyttelyn teemat käsittelevät tasavertaisuutta ja tasa-arvoa.
Milloin aloitit työskentelyn näyttelyn parissa?
Kokonaisuutta käytiin läpi ensimmäisen kerran loppukesästä 2021. Vuoden loppuun mennessä oli päätetty suunnitelmat ja materiaalien toteutustavat. Tämän jälkeen alkoi kalusteiden tilaus ja tuotantotyön toteutus. Näyttely avautui keväällä huhtikuussa 2022.
Kuva näyttelystä, etualalla vasemmalta Maj Kuhlefelt ja Pi Sarpaneva, Hektor-haalari 1982–83 sekä Nokian metsurin turvasaappaat 1981. Kuva: Paavo Lehtonen.
Mitä näyttelyarkkitehtuurin suunnittelu pitää konkreettisesti sisällään?
Työhön liittyy paljon eri osa-alueita. Täytyy kuvitella, kuinka kävijä liikkuu ja etenee näyttelyyn tutustuessa. Näyttelyrakentaminen on tiimityötä, yhteistyökyky ja kommunikointi on tärkeää. Täytyy pystyä esittämään ideat ja suunnitelma myös muille työryhmän jäsenille.
Jokaiselle näyttelyssä esilläolevalle tuotteelle täytyy varata oma tila. Työhön kuuluu eri mittakaavojen suunnittelua ja hahmottamista sekä materiaalien tuntemusta. Alihankkijoiden kanssa sovitaan rakennusaikatauluista ja tilauksista. Näyttelyarkkitehti tekee rakennepiirustukset ja tarkat ohjeet rakentamiseen liittyen koko työryhmälle.
Mitä tulee erityisesti huomioida, kun suunnittelee näyttelyarkkitehtuuria?
Suunnittelussa mietitään ensisijaisesti näyttelykävijää, joka tulee tutustumaan näyttelyyn sekä näyttelyssä esitettävää materiaalia. Näyttelyn kävijä voi olla lapsesta vanhukseen, ja likinäköisestä liikuntarajoitteiseen. Kävijöiden pituus esimerkiksi vaihtelee, jonka vuoksi ripustuskorkeus on arvioitava keskiarvolla.
Kuva näyttelystä, Annikki ja Ilmari Tapiovaara, Domus Academica asuntolan sisustus 1946. Kuva: Paavo Lehtonen.
Minkälaista yhteistyötä teit näyttelyn visuaalisesta ilmeestä vastaavan Kobra Agencyn kanssa?
Me teimme paljon yhteistyötä näyttelyn suunnitteluvaiheessa. Alussa mietittiin yhdessä konseptia, sitä mikä toimii visuaalisuuden suuntana ja mikä voisi olla yhteistä ja tunnistettavaa sekä näyttelyn arkkitehtuurissa että graafisissa materiaaleissa.
Mitä elementtejä käytitte luodaksenne yhtenäisen ilmeen itse näyttelytilan sekä visuaalisen ilmeen välille?
Meillä syntyi graafisen suunnittelijan Jaakko Suomalaisen kanssa idea pyöreästä muodosta, joka on välillä täysi ympyrä ja joka välillä esiintyy ovaalina graafisessa materiaalissa. Graafiset perusmuodot edustavat myös tasavertaisuutta, koska geometriset muodot ovat kaikkien käytettävissä. Perusmuodot eli neliöt ja suorakaiteet löytyvät sekä ilmeestä että näyttelyn rakenteista.
Miten päädyit käyttämään juuri kyseisiä värejä näyttelyn arkkitehtuurissa?
Näyttelyn yhteistyökumppanina on maalistudio Cover Story, jonka maaleja on käytetty rakenteiden ja seinien maalaamiseen. Cover Storyllä on tietty värivalikoima, joista valitsin neljä väriä. Näyttelyssä käytetyt sävyt ovat Charles 031 (bright cold yellow), Albert 015 (mid blue turquoise), Karen 032 (mustard) ja Jack 029 (mid bright green). Värien valintaan vaikutti myös se, että näyttelyn ajankohta sijoittui kesään, jonka vuoksi halusin valoisuutta raikkautta ja lämpöä.
Yleiskuva näyttelystä. Kuva: Paavo Lehtonen.
Mikä näyttelyarkkitehtuurien suunnittelussa on parasta?
Parasta on se, että aina oppii jotain uutta. Näyttelyiden aihe on aina eri, ja siihen on ensin kuviteltava tunnelma sekä rakennettava koettava maailma. Lisäksi täytyy keksiä kiinnostava tapa esittää aihe. Tykkään myös tiimityöskentelystä ja on inspiroivaa työskennellä muiden ammattilaisten kanssa.
Miten kuvailisit Kaiken kansan muotoilua näyttelyarkkitehtuuria kolmella sanalla?
Helposti lähestyttävä, värikäs ja valtava.
Kuvat Kaiken kansan muotoilua -näyttelystä, kuvaajana Paavo Lehtonen. Pääkuvassa etualalla Howard Smith, veistos, 1982.
