Näyttelyn visuaalinen ilme
Kaiken kansan muotoilua
8.4.–2.10.2022
Näyttelyn toteuttamisessa on mukana usean alan ammattilaisia ja yhteistyökumppaneita museon ulkopuolelta. Näyttelyn visuaaliseen ilmeeseen kuuluu graafinen materiaali itse näyttelyssä sekä viestintä- ja markkinointimateriaaleissa. Kaiken kansan muotoilua -näyttelyn visuaalisesta ilmeestä vastaa suunnittelutoimisto Kobra Agency.
Kobra Agency työskentelee brändien visuaalisuuden ja kokemusmaailmaan parissa. Suunnittelutoimiston päivittäiseen työhön kuuluu muun muassa visuaalisten ilmeiden kokonaisuuden suunnittelua pelimaailmaan, pakkausstrategiaa, julkaisugrafiikkaa, brändikuvituksia ja kustomoitua kirjainmuotoilua asiakkaille sekä urheilubrändien parissa työskentelyä. Kaiken kansan muotoilua -näyttelyn visuaalisen ilmeen parissa heiltä työskenteli graafinen suunnittelija Jaakko Suomalainen, joka vastasi ilmeen elementtien, kuvituksen ja fontin muotoilusta. Graafinen suunnittelija Johannes Iilahti vastasi ilmeen animoinnista. Työskentely näyttelyn parissa alkoi syksyllä 2021 ja Jaakko Suomalainen avaa nyt hieman työskentelyään.
Miten lähditte rakentamaan näyttelyn visuaalista ilmettä, mitkä ovat tärkeimmät työkalut alkuvaiheessa?
Alussa tutustuimme näyttelyn kuraattorien Designmuseon amanuenssi Anna Vihman ja muotoiluhistorioitsija Kaisu Savolan sekä näyttelyarkkitehtuurista vastaavan muotoilija Hanna Anosen kanssa näyttelyn sisältöön ja sen teemaan: tasavertaisuuteen ja tasa-arvoon. Kuuntelimme ajatuksia näyttelystä kuraattoreilta ja teimme erinäisiä muistiinpanoja teemaan liittyen.
Muotokieleen käytämme usein näyttelyn esine-, ajatus- tai kuvamaailmasta kumpuavia elementtejä ja tulkintoja. Tässä kohtaa prosessia meitä kiinnostaa erityisesti muut muotoilun alat kuin graafinen muotoilu. Seuraavassa vaiheessa alamme muotoilemaan erilaisia versioita ajatuksistamme ja pyrimme viemään ilmaisua selkeämpään suuntaan jättäen kuitenkin jatkuvasti tilaa erilaisille jatkotulkinnoille.
Näyttelyn graafinen ilme, mattopiiska Annansilmät-Aitta ja Nokian metsurin turvasaappaat 1981.
Onko jotain erityistä mitä täytyy ottaa huomioon, kun suunnittelee visuaalista ilmettä nimenomaan näyttelyyn?
Ilmeen ei tarvitse “kestää aikaa”, vaan se toimii enemmänkin ajan kuvana. Toisaalta ajan kuvat kestävät aikaa paremmin kuin mitäänsanomattomuudet. Markkinoinnissa ilmeen tulee puhutella potentiaalisia kävijöitä ja reflektoida näyttelyn ideaa, muttei välttämättä sen sisältöä. Näyttelytilassa ilmeen tulee tukea ja korostaa, keventää ja kohdistaa, eli auttaa näyttelyssä kävijää havainnoimaan, lukemaan ja kokemaan. Huomionarvoista on elementtien inklusiivisuus, joka ilmenee graafisessa puolessa esimerkiksi luettavuutena ja värikontrasteina.
Mitä kaikkea visuaalisen ilmeen suunnittelu pitää sisällään?
Näyttelyä varten muotoillaan usein jonkin sortin otsikko, logomainen muotoilu näyttelyn nimestä. Otsakkeen lisäksi ilme sisältää erilaisia valintoja, joita näyttelyarkkitehti ja graafinen muotoilija tekevät yhdessä, kuten elementtien muotokieli, värivalinnat ja niiden käyttö sekä tekstityylit tilassa. Toisinaan järjestetään myös esine- ja muotikuvauksia.
Lopullisia visuaalisia elementtejä ovat esimerkiksi mainoslakanat museon ulkopuolella ja mainonta kaupungilla. Näyttelytilan graafisten elementtien värit ja muotokieli sekä näyttelytekstien taitot. Toisinaan teemme myös näyttelyyn liittyviä julkaisuja.
Näyttelyn graafinen ilme, Kari-tuoli suunnittelija Kari Asikainen, 1969.
Minkälaista yhteistyötä teitte näyttelyarkkitehti Hanna Anosen kanssa?
Mietimme yhdessä alusta saakka tulkintaamme näyttelyn ideasta ja sitä kautta pallottelimme erilaisia lähestymisiä näyttelyn visuaalisuuteen. Prosessin alussa halusimme Hannan kädenjäljen näkyvän arkkitehtuurissa ja ilmeessä voimakkaana. Lopulta loimme yhdessä yhteneväisen ja varioivan muotokielen, joka jatkui näyttelyn rakenteista ilmeen graafisiin elementteihin. Yhteistyö Hannan kanssa oli inspiroivaa ja yhdessä kehittämämme ilme jatkui myös Nimco Husseinin ja Kiia Beilinsonin keskustelujulkaisussa, jossa syvennettiin näyttelyn teemoja, tasavertaisuutta ja tasa-arvoa.
Mitä elementtejä käytitte luodaksenne yhtenäisen ilmeen itse näyttelytilan sekä visuaalisen ilmeen välille?
Lähestyimme kaikille/kaiken/kaikenlaista ideaa “supernormaalien” elementtien kautta varioivampiin kollaasimuotoihin. Estetiikka koostuu tilassa erillään ja yhdessä olevista rakenteista sekä grafiikassa perusmuodoista ja kollaasivarianteista. Näiden ilmeeseen suoraan liittyvien elementtien lisäksi tein näyttelytilaan kuvituksia istuimista tekstien oheen.
Miten kuvailisit näyttelyn visuaalista ilmettä kolmella sanalla?
Uusi Mattopiiska Ullanlinnassa.
Kuvat: Visuaalinen ilme Kobra Agency, valokuvat Paavo Lehtonen. Pääkuvan esineet vasemmalta: Howard Smith veistos 1982, Outi Leinonen Leena keramiikkaveistos 1982 ja mattopiiska Annansilmät-Aitta.
