Schick Toikka on helsinkiläis-berliiniläinen kirjainmuotoilustudio. Toimisto on tehnyt fontit esimerkiksi Niken kampanjaan, Sennheiser -kuulokemerkille ja Flow Festivaalille. Yhteistyötä on tehty myös palkittujen ja kiinnostavien taiteilijoiden kanssa. Florian Schick ja Lauri Toikka perustivat toimistonsa vuonna 2010.
“Kiinnostuin kirjaimista, kun huomasin, että niissä on paljon samaa kuin kuvittamisessa. Kun piirtää kirjaimia, pitää ymmärtää kirjaimen rakenne. Samoin kuin jotain hahmoa tehdessä voin piirtää ensin rautalankamallin kirjaimesta, ja luonnostella siitä eteenpäin“, kertoo Lauri Toikka.
Lauri Toikka oli jo nuorena kiinnostunut visuaalisuudesta. Kuvataidelukion käytyään hän meni yliopistolle lukemaan fysiikkaa, mutta vaihtoi vuoden jälkeen Lahden muotoiluinstituuttiin. Kuvittaminen kiinnosti Toikkaa, joka oli pienestä asti piirtänyt sarjakuvia. Lauri Toikka sai kipinän alkaa syventymään kirjainsuunnitteluun olleessaan vaihto-opiskelijana Haagissa, Hollannissa. “Kirjainmuotoilun opetus koulussa oli korkealaatuista, ja päädyin tekemään siellä myös maisterikurssin kirjainmuotoilusta.”
Haagissa hän tuli hyvin juttuun kurssikaverinsa Florian Schickin kanssa. Molempien valmistuttua koulusta he päättivät työskennellä yhdessä. Schick Toikka -toimisto perustettiin Berliinissä, jonne molemmat asettuivat asumaan. Aluksi toimisto teki graafista suunnittelua ja sen ohella kirjainmuotoilua. Pian graafinen suunnittelu jäi pois, ja kaksikko keskittyi täyspäiväisesti vain kirjaimiin. Muutaman vuoden kuluttua Toikka palasi asumaan Helsinkiin.
Schick ja Toikka siirsivät palaverinsa Skypeen, ja yhteistyö on jatkunut koko ajan tiiviinä. “Olimme työskennelleet jo useamman vuoden yhdessä, joten yhteistyö eri maista käsin ei ollut missään vaiheessa vaikeaa. Kirjainmuotoilussa on selkeitä tehtäviä, joihin projektin voi jakaa.”
Florian Schick ja Lauri Toikka vaihtavat ajatuksia projekteista Skypen välityksellä useamman kerran päivässä. Samalla he arvioivat toistensa työn tuloksia. “Yleensä meidän tapauksessamme prosessi ohjaa työskentelyä. Meillä voi olla ajatuksia siitä, millainen suunta saattaisi toimia. Silloin täytyy kokeilla ideoita käytännössä ja arvioida, miltä toteutus näyttää. Ratkaisut löytyvät usein tekemisen kautta.”
Kaksikon työskentelyyn kuuluu yhdessä suunnittelu ja se, että molemmat kertovat omia näkemyksiään. Kokeilujen myötä ideat usein hieman muuttuvat. Lopputuloksesta on vaikea enää sanoa, kumpi keksi minkäkin osuuden.
Kaupan hyllyltä vai tilaustyönä?
Schick Toikka suunnittelee fontteja sekä omaan fonttikirjastoonsa (engl. retail) että tilaustyönä (engl. custom). Retail-fonteilla tarkoitetaan fontteja, joita ei ole suunniteltu mitään tiettyä tarkoitusta varten. Kuka tahansa voi ostaa niitä käyttöönsä studion sivustolta. Custom-fontti taas on varta vasten suunniteltu tiettyä asiakasta tai kampanjaa varten.
Kaksikko pyrkii pitämään työskentelyssään tasapainon: puolet työajasta he kehittävät retail-fontteja. Retail-fontit syntyvät heidän omista lähtökohdistaan. Niissä suunnittelijat pyrkivät tutkimaan tiettyä genreä, tai ylipäätään jotain, mikä herättää heidän kiinnostuksensa.
“Esimerkiksi Saol-fontissamme tutkimme viktoriaanista antiikvaa ja yritimme löytää omaa näkökulmaamme siihen. Olimme tutkineet historiallisia referenssejä, ja halusimme tehdä oman näkemyksemme tästä tyylistä.”
Scto Grotesk -fontti on Schick Toikan oma versio universaalista niin sanotusta neogroteski-genrestä. Tarkoitus oli luoda mahdollisimman neutraali fontti, joka ei herätä tunteita. “Se on tietenkin ihan mahdoton tehtävä.”
Kaksikko pyrkii tekemään retail-fonteistaan mahdollisimman käytettäviä. Kirjaimissa saattaa olla hauskoja tai kiinnostavia yksityiskohtia, mutta fontin täytyy toimia myös pitkässä leipätekstissä. Erikoisominaisuudet eivät saa olla häiritseviä.
“Meidän täytyy löytää suunnittelussa tasapaino. Se tapahtuu tutkimalla kirjainten rytmiä ja sitä, miltä palstat näyttävät. Työskentely on mustan ja valkoisen välistä massoittelua. Hienosäätöä on paljon: onko jokin kirjaimista esimerkiksi liian tumma suhteessa muihin?”
Ilme, logo ja fontti
Custom-fontit ovat tiettyyn tarkoitukseen tilattuja fontteja. Niiden suunnittelussa keskitytään spesifisti siihen, mitä on tilattu ja missä sen pitää toimia. Custom-fontit yleistyvät, ja melkein kaikilla suurilla yrityksillä on omansa.
“Graafisen ilmeen ja logon lisäksi omasta custom-fontista on tulossa enemmän ja enemmän perusasia.”
Schick Toikka on tehnyt tilaustöitä keskenään hyvinkin erikokoisille asiakkaille. Tarkkaa linjaa ei ole, vaan projekteja halutaan ottaa myös sen mukaan, mitkä ovat tekijöille mielenkiintoisia. Toikan unelmien projekti olisi suunnitella fontti taidemuseolle.
“Olen intoillut esimerkiksi japanilaisista taidemuseoista. Olisi kiinnostava haaste päästä pohtimaan fonttia, joka tulisi sen tyyppiseen tilaan esille. Tilallisuuden liittyminen fontin käyttöön tekisi suunnittelusta kiinnostavaa.”
Inspiraation lähteet ovat projektikohtaisia. Ne löytyvät aihepiiriä ja sen historiaa tutkimalla. Toikalla ei ole esikuvana keitään tiettyjä muita fonttisuunnittelijoita. “Luotan suunnitellessa intuitiooni. Florian sensijaan on meistä pragmaattisempi ja järjestelmällisempi. Yhteistyömme perustuu siihen, että luonteemme tasapainottavat toisiaan.”
Tulevaisuuden työkaluja
Fonttien suunnittelutyökalut ovat ajan myötä parantuneet. Nykyään työkalut ovat paremmin saatavilla, automatisoidumpia ja helpompia käyttää. Tekijöiden määrä on lisääntynyt. “Kirjainsuunnittelusta voi tulla tulevaisuudessa osa graafista suunnittelua niin, että tulevaisuudessa kaikki tekevät sitä vähäsen.”
Lauri Toikka uskoo, että fonttisuunnittelu muuttuu arkisemmaksi ja tunnetummaksi suunnittelun kentällä.
“Työkalujen kehittymisen myötä fonttien suunnittelu on myös demokratisoitunut. Mystiikka sen ympäriltä häviää, mikä on mielestäni todella hyvä asia.” Tällä hetkellä trendikäs, kasvava teknologia on variable fonts: fontit, joiden ulko-näköä käyttäjä pääsee itse säätämään siihen tarkoitetuilla työkaluilla.
Vuoden Graafikko -nimitys on Lauri Toikan mielestä huikea kunnianosoitus.
“Tunnen nöyrää kiitollisuutta. Tulevaa Designmuseon näyttelyä on myös ollut todella mukava tehdä. Se on antanut mahdollisuuden tehdä erilaisia juttuja oman arkisen työn ulkopuolelta. Fonttien tekemiseen liittyvät olennaisesti käyttäjät, joille niitä tehdään, joten oli myös upeaa päästä pyytämään ihmisiä mukaan tekemään näyttelyä.”
Haastattelu julkaistiin helmikuussa Grafia-lehdessä.
Teksti: Maija Vikman
Tekstikäännös englannista: Aino Kattelus
