Mirjam Salminen (1918-1994) valmistui mallipiirtäjäksi eli Taideteollisuuskeskuskoulusta (nykyinen Aalto-yliopisto), jossa hän opiskeli vuosina 1937-1940. Korujen pariin hän päätyi suunniteltuaan tyttärelleen rippiristin, jota Kaunis Koru alkoi valmistaa. Salminen oli myös mainosalan koulutus ja Kaunis Koru palkkasi hänet vuonna 1960 suunnittelemaan mainoskuvastonsa. Mainostyön ohessa hän suunnitteli koruja ja myöhemmin hänestä tuli Kaunis Korun pääsuunnittelija.
Mirjam Salminen oli Kaunis Koru Oy:n muotoilijana vuosina 1959-1983. Hänen korujensa tunnuspiirteitä ovat pelkistetty muoto sekä isokokoisten jalokivien ja puolijalokivien käyttö. Luonnon synnyttämän kiviaineksen monivärisyys ja kerroksellisuus pääsevät hänen koruissaan esille hienostuneella tavalla. (HBL 24.9.1974)
Mirjam Salmisen korut ovat arkkitehtonisia. Häntä kiinnostivat korukivien erikoiset muodot ja kekseliäät istutustavat. Kaunis Korun linjana oli valmistaa massiivisia koruja, joita luonnehdettiin siten, että niissä ei koskaan ollut ”nypläystä”. Eksklusiivisella koruvalikoimalla pyrittiin ulkomaan markkinoille.
1970-luvulta lähtein Salminen käytti koruissaan usein suomalaista, hohtavan sinistä Ylämaan spekstroliittia. Tarinan mukaan spektroliitin löysi nuori geologi Pekka Laitakari sotakesänä 1940, kun Ylämaan Ylijärvellä rakennettiin Salpalinjan panssariesteitä. Tästä saatiin Suomelle oma jalokivilaji. (SVD 26.9.1967) Spektroliittikorut olivat erityisen suosittuja Länsi-Saksassa ja Japanissa.
Mirjam Salminen kehitti pelkistettyä muotokieltään edelleen 1970-luvulla. Hän päästi koruissa kiven luonnollisen kauneuden esille istuttamalla sen hopeisiin, kapeisiin kehyksiin. Salminen suunnitteli paljon uniikkikoruja asiakkaiden tilauksesta.
Salminen luonnosteli korujaan piirtämällä öisin, hiljaisen taustamusiikin soidessa. Aikalaislähteissä kuvaillaan, kuinka suunnittelijan tapa esitellä töitään oli hiljainen ja vähäeleinen, teosten annettiin puhua puolestaan. Nya Pressenin haastattelussa vuodelta 1971 Salminen kertoo, että hän inspiroituu suunnittelemaan koruja tutkimalla viljelemiään yrttejä ja viipymällä niiden tuoksumaailmassa.
Kaunis Korun myymälä sijaitsi 1970-luvulla Helsingissä, Hotelli Inter-Continentalin myymäläsiivessä. Kaunis Korun pääsunnittelijana hän toimi vuoteen 1983, ja jatkoi eläkkeelle päästyään freelancerina. Kalevala Koru osti Kaunis Korun vuonna 1989 ja yrityskauppojen jälkeen tuotannossa säilyi muutamia Salmisen suunnittelemia hopeakoruja.
Kaunis Korun myymälä sijaitsi 1970-luvulla Helsingissä, Hotelli Inter-Continentalin myymäläsiivessä. (US 12.4.1972)
Lähteet: Suomalainen Koru. Pahlman, Helena et al. Helsinki, 2016. ss 157-158.k Designmuseo muotoilijarekisteri
