Designmuseossa alkoi vuoden 2020 alussa henkilökuntatilauudistus, josta vastasi sisustusarkkitehti Hanni Koroma. Koroma loi tiloista kodinomaisen kokonaisuuden, jonka olohuoneeksi muodostui museon 3. kerroksessa sijaitseva upea Talvipuutarha (kuvassa yllä).
– Tilassa pidetään kokouksia, työskennellään itsenäisesti tai syödään lounasta kollegoiden kanssa. Olohuoneesta johtavat käytävät tiimien työtiloihin ja keittiöön kuin myös kellarikerroksen kokous- ja oleskelutiloihin. Kaikissa tiloissa pääsee nauttimaan Designmuseon kokoelmaesineistä, koska kodin lisäksi tilojen tulee näyttää vahvasti Designmuseolta, kertoo Koroma suunnittelunsa lähtökohdista.
Designmuseon henkilökuntatiloja uudistettiin edellisen kerran vuonna 1997 museon peruskorjauksen yhteydessä.
– Suunnitteluni lähtökohtana oli demokratian luominen, tilojen kaikin puolinen tasa-arvoistaminen. Myös kaikesta turhasta luovuttiin. Suunnitelmissa pyrittiin hyödyntämään vanhan koulurakennuksen suuret luokkahuonetilat paremmin ja saamaan näin henkilökunta työskentelemään samaan kerrokseen.
Suunnitteluprosessi lähti käyntiin koko henkilökunnan haastatteluilla
– Haastattelin koko henkilökunnan, koska halusin selvittää, millaisia tarpeita työntekijöillä on tilojen suhteen. Oli jännä huomata, miten erilaisia tarpeet olivat, museolaisten tehtäväkenttä oli todella laaja-alainen.
Haastatteluissa tuli ilmi, että Designmuseossa työskennellään hyvin monialaisten projektien parissa. Kokouksiin osallistuu usein joukko ulkopuolisia ihmisiä. Museotyön rytmi eri tehtävissä sekä tekemisen tavat olivat hyvin erilaisia. Sisällöt ovat vahvassa vuorovaikutuksessa yhteiskuntaan.
– Koko hankkeen ajan tein myös tiivistä yhteistyötä Designmuseon johtaja Jukka Savolaisen kanssa. Oli hienoa nähdä, miten johtaja koko hankkeen ajan oli tukemassa henkilökunnan ehdotuksia.
Museon kahvila oli ennen uudistusta kovassa käytössä tapaamisissa kuin myös museon ainoa Neuvotteluhuone. Koroma huomasi nopeasti, että museo tarvitsi lisää kokoustiloja sekä ison olohuoneen – Sellaisen, jossa ihmiset viihtyvät ja voivat kohdata toisiaan, sekä pitää myös palavereita.
Pandemia pakotti katsomaan pitkälle tulevaisuuteen
Koronapandemia muutti kuitenkin alkuperäisiä suunnitelmia. Olohuone tarvittiin edelleen, myöskään demokraattisesta lähestymistavasta ei Koroman mukaan luovuttu. Hybridi- ja etätyötarpeet sen sijaan tulivat hyvin merkittävään osaan ja sitä kautta akustiikka.
– Teknologian myötä akustiikan merkitys kasvoi. Projektissa oli lähtökohtana luoda sellaisia tiloja, jossa akustiikka pelaa, ja etäkokousta voi pitää yhteisissä työskentelytiloissa. Hyvä akustiikka parantaa ehdottomasti työskentelytilojen käyttötehokkuutta.
Koronan vuoksi suunnittelussa jouduttiin myös katsomaan paljon pidemmälle tulevaisuuteen, millaisissa työtiloissa työskennellään tulevaisuudessa pandemian jälkeen, ja miten korona muuttaa työtä. Selvää oli, että etätyö oli tullut jäädäkseen, läsnäolon sijasta työnantaja keskittyy nyt työhön annettavaan panokseen.
– Etätyöskentely tuli kokonaisvaltaiseksi ja oli tärkeää selvittää, miten hybridi-malli toimii toimistotiloissa. Huomasimme nopeasti, että kun ihmiset ovat paikalla toimistossa, on kiva, että jää sellaista tilaa, jossa voidaan olla sekä yhdessä että erikseen. Kun tullaan töihin, on kiva olla läsnä kollegojen kanssa.
Etätyössä omasta kodista oli muodostunut toinen työhuone. Hybridissä työasiat liikkuvat kodin ja toimiston välillä. Etätyössä oli myös vaarassa erakoitua liiaksi. Sen vuoksi yhteiset tilat tulivat entistä tärkeämmiksi.
Designmuseon kokoelmaesineet koristavat työtiloja
Päätös kokoelmaesineiden läsnäolosta työskentelytiloissa tehtiin yhdessä henkilökunnan kanssa. Kokoelmaosaston intendentti Susanna Thiel oli isona apuna koordinaatiossa ja esinevalinnoissa.
– Halusin alusta asti tehdä tiloista Designmuseon näköisiä, ei minkä tahansa toimiston näköisiä. Tilat toimisivat kuin galleria. Susanna jaksoi etsiä ja ideoida esimerkiksi Talvipuutarhaan sopivia esineitä. Kokonaisuus oli niin laaja. Oli helppo ideoida ja suunnitella, kun suunnitteluparina oli vahva asiantuntija museolta.
Entä tuliko suunnittelumatkalla vastaan yllätyksiä?
– Suurin yllättäjä oli koronapandemia. Käytössämme ei ollut mitään vastausta, esimerkkiä vastaavasta, vaan jouduimme aivan uusin silmin miettimään tulevaisuutta.
Henkilöstöhaastattelujen kautta alkoi myös selkiytymään, millaisia suunnitteilla olevan uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon työskentelytilat voisivat olla.
– Nyt pääsimme edistämään tarpeellisia, mutta tulevaisuuteen jäi vielä paljon sellaista, joihin nykyiset tilat eivät taivu.
Millaisia oppeja antaisit kokemuksesta muille?
– Tärkein asia suunnittelussa on kuunnella niitä ihmisiä, joille tiloja tehdään käyttöön. Työntekijöillä on niin paljon sanottavaa siitä, mikä toimii ja mikä ei. Korona on opettanut näkemään asioita myös täysin ilman ennakkorakenteita – olettamuksia, mikä on missä ja miten ihmiset työskentelevät. Nyt voi olla mukana TEAMS-kokouksessa ulkona samalla kävellen. Työnantajalle on hyvä, että henkilökunta liikkuu ja kuntoilee, kun työvälineet ovat toimivat.
Haastattelu ja teksti:
Päivi Balomenos
Kuvat:
Katja Hagelstam
Julkaistu:
15.11.2021
