1.6.2020 – 7.3.2021
Matkoilla on ollut tärkeä merkitys syrjäisen Pohjolan suunnittelijoiden ja arkkitehtien työskentelyssä. Travel as a Tool -näyttely esittelee pohjoismaisten suunnittelijoiden tekemiä matkoja kuuden eri teeman kautta. Tällä sivulla pääset tutustumaan teemoihin, joiden kautta matkustamista käsitellään näyttelyssä.
MATKALLA KOTONA
Uusien asioiden kohtaaminen ei aina vaadi fyysistä siirtymistä. Matkustamiseen liittyvien rajoitusten aikana tämä näkökulma on entistä ajankohtaisempi. Erityisesti aikoina, jolloin matkustaminen on ollut vaikeaa tai mahdotonta, suunnittelijat ovat matkanneet uusien ajatusten äärelle myös kirjojen ja elokuvien avulla tai tarkastelemalla kaukaa tulleita esineitä museoissa. Matkan tunnelmaan saattoi päästä keskustelujen välityksellä, kun harvinaisista reissuista jaettiin kokemuksia. Nykyisin myös ympäristösyyt pakottavat suunnittelijoitakin harkitsemaan tarkemmin jokaisen kaukomatkan tarpeellisuutta.
Osio Kustaa Saksin Archipelago-kuvakudoksesta (2019) Kuva: Yen An Chen
Travel as a Tool -näyttelyssä tuodaan esille, että toisinaan lyhytkin matka riittää kuljettamaan vierauden äärelle. Suunnittelijat ovat löytäneet uusia lähtökohtia työskentelylleen perehtymällä kotiseutunsa historiaan ja perinteisiin, paikallisiin käsityömenetelmiin ja materiaaleihin. Omista juurista, muistoista ja mielikuvista ammentamalla voi olla mahdollista matkustaa paikkoihin, jotka ovat ehkä jo kadonneet.
Esimerkiksi islantilaismuotoilija Brynjar Sigurdarson matkusti nykyisestä kotimaastaan Saksasta takaisin synnyimaahansa Islantiin ja tutustui paikallisen kalastajakylän työtapoihin. Sigurdarsonilta näyttelyssä mukana ovat Silent Village -sarjaan kuuluva sivupöytä sekä matkakuvia ja tarinoita. Myös suomalainen taiteilija Kustaa Saksi on löytänyt inspiraation Archipelago-työhönsä Suomen saaristosta. Mukana on valmiin teoksen lisäksi materiaalinäytteitä sekä Saksin valokuvia inspiraationlähteistään. Lue lisää Kustaa Saksin Archipelago-työstä.
INSPIRAATIO
Joskus matkalle lähtemisen syy on löytää uutta virtaa suunnittelutyöhön. Suunnittelijat hakevat suurkaupungeista visuaalisia impulsseja ja tuntemattomista maisemista mielen avartumista. Ympäristönvaihdos terävöittää aistit: valo näyttää uudelta ja värit kirkkaammilta. Huomio kiinnittyy yksityiskohtiin, jotka arjessa ohittaisi. Internetin aikakaudella vaikutteet kaukaisistakin kohteista ovat jatkuvasti ulottuvillamme, mutta jotkin kokemukset vaativat fyysistä läsnäoloa: vieraiden tilojen mittasuhteet tai trooppisten iltojen tuoksut eivät siirry verkon välityksellä.
Matkoilta inspiraatiota työhönsä ovat hakeneen muun muassa suunnittelijat Kaj Franck, Alvar Aalto ja Lisa Larson.
Kaj Franckilta näyttelyssä esitellään valmiiden esineiden lisäksi muun muassa kattava valikoima matkakuvia sekä kaitafimille kuvattuja matkavideoita. Näyttelyssä voi nähdä myös Kaj Franckin matkapäiväkirjan.
Alvar Aalto puolestaan haki inspiraatiota Muuratsalon koetaloonsa muun muassa Italiasta. Näyttelyssä kuvat Muuratsalosta asetetaan rinnakkain Aallon Italian matkakuvien kanssa.
Ruotsalainen muotoilija Lisa Larson on kerännyt matkoiltaan itseään inspiroivia matkamuistoja, kuten erilaisia tulitikkuaskeja.
Lisa Larsonin keräämiä tulitikkuaskeja. Kuva: Mari Kallionpää
MATERIAALIT & TEKNIIKAT
Saara Hopean matkakuva Nepalista vuodelta 1964. Kuva: Porvoon museo
Kiinnostus uusiin materiaaleihin ja tekniikoihin liittyy olennaisesti suunnittelijoiden ja arkkitehtien työhön, ja matkustaminen onkin usein toimiva tapa laajentaa osaamista. Eri puolilla maailmaa käytetään myös erilaisia materiaaleja. Joskus paras tapa perehtyä tietyn puu- tai kivilajin, metallin tai saven käsittelyyn on matkata alueelle, josta se on peräisin.
Käsityöteollisuuden määrä on laskenut Pohjoismaissa voimakkaasti viime vuosikymmenten aikana. Siksi paikat, joissa käsityöläisyys on vielä voimissaan, ovat suunnittelijoille tärkeitä matkakohteita. Ideoiden ja perinteiden tuominen köyhemmistä maista varakkaaseen Pohjolaan ei kuitenkaan ole aina ongelmatonta. Instagramin aikakaudella vaikutteet kulkevat nopeasti maailman puolelta toiselle, ja ideat kerrostuvat uusiksi yhdistelmiksi ja hybrideiksi. Näiden prosessien lopputuloksia tulee tarkastella myös kolonialismin ja kulttuurisen omimisen valossa.
Uusien materiaalien ja tekniikoiden vaikutus on nähtävissä näyttelyssä esimerkiksi Ville Kokkosen ja Harri Koskisen sekä suunnittelija Saara Hopean töissä.
KUTSU
Näyttelyssä esitellään myös toimeksiantoihin tai kutsuihin liittyviä matkoja. Matkustelu lisääntyi ja suunnittelijoiden matka-apurahat yleistyivät toisen maailmansodan päättymisen jälkeen, jolloin rajat jälleen aukesivat niin maantieteellisesti kuin henkisestikin. Kun mahdollisuus ulkomaanmatkailuun jälleen avautui, Yhdysvaltain ja Japanin kaltaiset kohteet alkoivat houkutella pohjoismaisia suunnittelijoita ja arkkitehteja. Rajojen aukeaminen tarkoitti myös kansainvälisen näyttely-yhteistyön lisääntymistä. Tällaiset projektit tarjosivat suunnittelijoille ja arkkitehdeille arvokkaita mahdollisuuksia. Nykyään ulkomaan näyttelyt ja residenssijaksot sekä kansainväliset yhteistyöprojektit ovat muotoilijoiden yleisimpiä syitä matkustaa. Arkkitehtien matkat liittyvät usein ulkomaisiin toimeksiantoihin sekä arkkitehtuurikilpailujen taustatyöhön.
Sief Place Area, pienoismalli Kuva: Mari Kallionpää
Toimeksiantoihin tai kutsuihin liittyviä matkoja esitellään näyttelyssä muun muassa Raili ja Reima Pietilältä, jotka suunnittelivat vuonna 1973 Kuwaitiin Sief Palace -rakennuskokonaisuuden (1983), jonka luonnokset ja pienoismalli ovat nähtävillä nättelyssä. Lue lisää.
MUUTOSTA TEKEMÄSSÄ
Moni suunnittelija ja arkkitehti matkustaa löytääkseen inspiraation lähteitä, mutta jotkut matkustavat aivan vastakkaisesta syystä: he haluavat viedä osaamistaan ja taitojaan sekä käyttää niitä muutoksen aikaansaamiseksi. Osa tämän teeman yhteydessä esiteltävistä hankkeista on saanut alkunsa suunnittelijan omasta työskentelystä, toiset taas ovat saaneet aloitteensa kehittyvien maiden paikallisilta toimijoilta tai kansainvälisiltä järjestöiltä . Usein tarkoituksena on löytää uusia tapoja paikallisten materiaalien tai käsityötekniikoiden hyödyntämiseen ja luoda uusia mahdollisuuksia käsityöläisille, yrittäjille ja yhteisöille.
Sen sijaan että matkustaisivat itse, jotkut suunnittelijat ja arkkitehdit pyrkivät muutokseen lähettämällä projektinsa matkaan. Heidän työnsä tavoitteena saattaa olla vaikuttaa sosiaalisen tai ympäristöongelman ratkaisuun tietyssä kohteessa.
Tämänkaltainen ajattelu ja toimintatapa ovat näkyneet muun muassa muotoilija Ilmari Tapiovaaran töissä, kuten näyttelyssä esillä olevassa Chaco-tuolissa. Tapiovaara oli aikansa kosmopoliitti, joka ajatteli, että designin kautta on mahdollisuus ja velvollisuus vaikuttaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin eri puolella maailmaa. Myös nykymuotoilijakaksikko Björn Steinar ja Johanna Seelemann nostavat töillään esiin globaaleja yhteiskunnallisia ongelmia. Heidän tuotannostaan nähdään Banana Story -esinekooste.
PAKO
Näyttelyssä tuodaan esiin myös se, ettei matkustaminen aina ole suunnittelijan oma valinta. Matkustaminen voi olla tapa paeta sietämättömiä, jopa hengenvaarallisia olosuhteita. Monet pohjoismaiset suunnittelijat joutuivat lähtemään maanpakoon toisen maailmansodan aikana: Suomi oli hyökkäyksen kohteena, ja Tanska, Islanti ja Norja valloitettiin. Jotkut suunnittelijoista pakenivat puolueettomana pysytelleeseen Ruotsiin, jonne syntyikin pakolaisten luovia yhteisöjä. Osa taas jätti Euroopan kokonaan taakseen. Moni heistä löysi väliaikaisen kodin Yhdysvalloista. Tanskalaismuotoilija Arne Jacobsen pakeni toisen maailmansodan aikaisia vainoja naapurimaahan Ruotsiin. Häneltä näyttelyssä nähdään sekä valmis tapetti että siihen liittyvä luonnos.
Pakenemisen tarve saattaa juontua myös henkilökohtaisesta tilanteesta, joko ammatillisesti tai yksityiselämässä. Tällöin matkalle lähteminen voi merkitä helpotusta, lohtua tai mielenrauhaa. Oli pakenemisen syy mikä tahansa, tutun ympäristön, yhteisön ja verkostojen taakse jättäminen tarkoittaa lähes aina uhrauksia. Se vaatii rohkeutta ja neuvokkuutta. Parhaimmillaan uuteen paikkaan asettuminen on kuitenkin inspiraation ja vaikutteiden lähde ja tarjoaa mahdollisuuden luoda uusia, pysyviä kontakteja. Tätä näkökulmaa esitellään muun muassa muotoilija Maija Isolan Charles-kankaan kautta.
Näyttely on Designmuseon, Vandalorumin taidekeskuksen ja Tønderin taidemuseon yhteistuotanto, ja se vierailee kaikissa kolmessa museossa.
