Tauko Paus Pause
Vuoden Graafikko 2023 -palkintonäytely
Tomi Leppänen (s. 1976, Siilinjärvi) on visuaalisiin ilmeisiin erikoistunut suunnittelija ja muusikko, joka toimii aktiivisesti niin muotoilun kuin esittävien taiteiden kentällä.
Leppäselle suunnittelun ja musiikin tekemisen tavat ovat tasavertaisia: ne ovat samankaltaisen ajatustyön, vapaan intuition ja kokeilun tuloksia, joita yhdistää rytminen ajattelu.
Tauko Paus Pause lähestyy muotoilua käsitetaiteen keinoin. Näyttelyä var- ten toteutettujen teosten kautta Leppänen pohtii tauon merkitystä visuaa- lisen viestinnän suunnittelussa ja musiikissa, johdattaen kävijän merkki- kielen, symbolien ja perusmuotojen äärelle.
Esillä olevat valoinstallaatiot ja kineettiset, liikkeeseen perustuvat teokset mittaavat aikaa, antavat odottaa ja kehottavat pysähtymään. Ne ovat kuin heijastus suunnittelijan mielenmaisemasta: valoisa, pelkistetty ja pohdiskeleva. Kokonaisuus on luotu yhdessä näyttelyarkkitehti Hanna Anosen kanssa.
Aikaisemmin urallaan Leppänen on julkaissut omia tuotteitaan piensarjoina, suunnitellut mattosarjan vastuullisia tekstiilituotteita valmistavalle Mum ́sille sekä toteuttanut visuaalisia ilmeitä useille erilaisille yrityksille ja festivaaleille. Yksi hänen tunnetuimpia töitään on Turku Design Festivalille suunniteltu Varför Paris, vi har ju Åbo -printti.
1. PISTE
Teoksessa on vierekkäin kaksi erimuotoista pistettä. Piste on yksinkertaisin suunnittelussa käytettävä elementti. Piste on myös typografinen välimerkki, jota käytetään virkkeen päättämiseen. Typografiassa piste on kirjaintyypistä (fontti) riippuen muodoltaan usein neliö tai pyöreä, minkä voi havaita pisteen koon kasvaessa.
Teos esittää kahden yleisesti käytetyn kirjaintyypin, Helvetican (vasemmalla) ja Times New Romanin (oikealla) pisteet.
2. PISTE PISTE PISTE
Teoksessa on kolme neonputkista muodostuvaa ympyränmuotoista pistettä, jotka syttyvät ja sammuvat luoden mielikuvan etenevästä merkkijonosta. Kirjoitetussa tekstissä kolme peräkkäistä pistettä voivat edustaa esimerkiksi keskeneräistä ajatusta tai epämiellyttävää taukoa. Viestisovelluksissa peräkkäin vilkkuvat kolme pistettä kertovat kohta saapuvasta viestistä. Jatkuvassa liikkeessä oleva teos kuvastaa odotuksen ja siitä syntyvän tauon jännitettä.
Piste piste piste -valoteos, kuva Paavo Lehtonen
3. PISTE ON VIIVA, JOKA TULI KÄVELYLTÄ
Teoksessa on kaksi pystysuuntaista ohjelmoitua LED-näyttöä. Ensimmäisessä näytössä liikkuu piste, josta muodostuu viiva. Toisessa näytössä liikkuu viiva, josta muodostuu piste. Viivan voi ajatella pisteestä syntyvänä sivutuotteena: se on jälki, joka muodostuu kun staattinen piste liikkuu. Taiteilija Paul Kleen (1879–1940) luonnehdinnan mukaan ”Viiva on piste, joka lähti kävelylle”. Teos vastaa ajatuksella: “Piste on viiva, joka tuli kävelyltä”.
4. KAKSOISPISTE
Teos on ohjelmoitu LED-näyttö, jossa vilkkuu kaksoispiste. Digitaalisissa kelloissa sekuntimerkinnässä käytetään tietojärjestelmien standardien mukaisesti kaksoispistettä. Alunperin virransäästösyistä kehitetty kaksoispisteen vilkkuminen tapahtuu sekunnin välein. Se ilmestyy näkyviin puoleksi sekunniksi ja katoaa näkyvistä puoleksi sekunniksi.
Teoksessa kaksoispisteen muodostama looppi – ilman ajan etenemisestä kertovia numeroita – on yhtä aikaa sekä sekunnin mittainen että ajaton.
5. RANTAPALLO
Teoksessa on pyöreä symboli, joka alkaa pyöriä hitaasti sitä lähestyttäessä. Rantapallo on käyttäjien antama lempinimi Mac-tietokoneiden käyttöjärjestelmässä olevalle odotuskursorille. Kun ohjelma ei saa suoritettua sille annettua tehtävää tarpeeksi nopeasti, kursori ilmestyy pyörimään ruudulle. Värikkään kursorin ilmestyessä näytölle koneen toiminta pysähtyy tai se saattaa kaatua kokonaan. Näyttelyssä symboli esiintyy hypnotisointikiekkoa muistuttavana objektina.
Rantapallo, kineettinen teos. Kuva Paavo Lehtonen
6. EDISTYMISPALKKI
Teos on suorakulmion muotoinen hitaasti etenevä edistymispalkki, joka käynnistyy katsojan lähestyessä teosta. Edistymispalkki on tietokoneiden käyttöjärjestelmissä käytettävä symboli, joka visualisoi käyttäjälle suoritettavaan toimintoon, esimerkiksi tiedonsiirtoon kuluvaa aikaa. Edistymispalkin on tutkittu vähentävän odotuksesta aiheutuvaa stressiä ja auttavan positiivisen käyttäjäkokemuksen luomisessa. Teoksessa edistymispalkki visualisoi oman toimintansa edistymistä.
7. LATAUSYMPYRÄ
Teoksessa on kaksitoista neonputkea aseteltuna kellotaulua muistuttavaan muotoon. Viisarit sammuvat vuorotellen yksi kerrallaan, aiheuttaen hidasta pyörimistä muistuttavan liikkeen. Latausympyrä on tietokoneen tai matkapuhelimen ruudulla pyörivä animoitu symboli, joka kertoo käyttäjälle ohjelman suorittavan taustalla toimintoa, kuten latausta. Näyttelytilassa pyörivä teos antaa katsojalle kiireettömän mahdollisuuden latautua, ja odottaa toiminnon – oli se mikä tahansa – valmistumista.
8. KATKOVIIVA
Katosta ripustetut neonputket muodostavat yhdessä katkoviivan. Useasta lyhyestä peräkkäisestä viivasta ja niiden väleistä muodostuva katkoviiva antaa visuaalisessa kielessä mahdollisuuden esittää asioita, jotka eivät ole todellisia. Katkoviivalla piirretty muoto voi symboloida jotain väliaikaista tai piilotettua elementtiä. Kahden elementin välillä oleva katkoviiva voi merkitä näkymätöntä yhteyttä. Näyttelytilaan sovitettuna katkoviiva on itseään kommentoiva objekti: se symboloi väliaikaisuutta olemalla vain hetkellisesti tilassa.
9. EI MITÄÄN
Teos koostuu läpinäkyvästä akryylilaatikosta ja sen sisällä olevista sulkumerkeistä. Sulkumerkit eli kaarisulut ovat merkkejä, jotka laitetaan sanojen tai numeroiden ympärille osoittamaan, että niiden tuoma informaatio on erillistä tai vähemmän tärkeää. Teoksessa olevat kaarisulut tekevät sen sijaan niiden välisen tyhjän tilan näkyväksi. Teoksen lähtökohtana on avantgarde-säveltäjä John Cagen (1912–1992) lause: “Minulla ei ole mitään sanottavaa / ja minä sanon sen.”
10. VIIVA
Teos on ohjelmoitu LED-näyttö, jossa liikkuu pienistä LED-pisteistä muodostuva viiva. Teos pohtii piirretyn ja kirjoitetun viivan eroa: näyttäytyykö liikkuva muoto kuvana viivasta vai yksittäisenä typografisena välimerkkinä, kuten ajatusviivana. Teoksen lähtökohtana on käsitetaiteilija Sol LeWittin (1928–2007) ajatus: ”Kun piirrät kuvan ihmisestä, lopputuloksena ei ole oikea ihminen. Mutta kun piirrät viivan, kyseessä on oikea viiva”.
11. 4m 33cm
Teoksessa päällekkäin asetellut neonputket muodostavat nuottiviivaston. Nuottikirjoituksessa käytetään viisirivistä viivastoa, johon merkityt nuotit kertovat soitettavan sävelen korkeuden ja keston. 4’33” on yhdysvaltalaisen avantgarde- säveltäjän John Cagen (1912–1992) sävellys vuodelta 1965, jonka nuottiviivastolla ei ole nuotteja. Sävellys on 4 minuutin ja 33 sekunnin pituinen hiljaisuus. Neonputkista muodostuva nuottiviivasto on 4 metrin ja 33 senttimetrin pituinen hiljainen kunnianosoitus Cagen sävellykselle.
4m 33cm -valoteos, kuva Paavo Lehtonen
