Suomalaisen muotoilun voimakaksikko sisustusarkkitehti ja teollinen muotoilija Antti Nurmesniemi ja tekstiilitaiteilija-keraamikko Vuokko Eskolin-Nurmesniemi ovat jättäneet pysyvän jäljen suomalaiseen mutoiluun sekä kotimaassa että kansainvälisesti.
Kuvassa Antti ja Vuokko Nurmesniemi kotonaan Kaivopuistossa 1970-luvun alussa ennen muuttoa Kulosaareen. Antti Nurmesniemen suunnittelema ateljeetalo valmistui vuonna Kulosaareen 1975. Kuva Designmuseon kokoelmista, kuvaajatieto tuntematon.
Antti ja Vuokko Nurmesniemi vastaanottamassa Grand Prix -palkintoa yhdessä suunnittelemastaan Suomen osastosta Milanon XIII Triennaleen (1964). Palkinnon ojentaa opetusministeri Jussi Saukkonen. Kuva Lasse Holmström toukokuulta 1965 / Wikimedia Commons
Kuva on luultavasti Intiasta, jonne Nurmesniemet muuttivat puoleksi vuodeksi vuoden 1959 Yhdysvaltojen matkan jälkeen. Vuokko Eskolin-Nurmesniemellä on päässään Marimekon hattu. Kuva: Severi Parko (1959) Aalto-yliopiston arkisto / Taideteollisen korkeakoulun ja sen edeltäjien toimintaan, opetukseen, toimipisteisiin, henkilöihin ja tiloihin liittyvä kokoelma.
Vuokko Eskolin-Nurmesniemi täytti 90-vuotta 12.2.
Tekstiilitaiteilija-keraamikko Vuokko Nurmesniemi (12.2.1930-) on tunnettu ja kansainvälisesti arvostettu muotitaiteilija. Hän opiskeli Taideteollisen oppilaitoksen Keramiikkaosastolla, mutta innostui Armi Ratian myötävaikutuksella vaatesuunnittelusta. Vuokko palkattiin Marimekkoon vuonna 1953. Marimekon vaatesuunnittelijana hän toimi vuosina 1953-1960. Tuolloin Marimekko teki kansainvälisen läpimurtonsa. Hänen klassisimpiin töihinsä kuuluu Jokapoika-paita (1956), joka on ollut tuotannossa yli 60 vuotta. Jokapoika-paita on yksinkertaistettu versio perinteisestä miesten kauluspaidasta, mutta siitä tuli heti suosittu vaate myös naisten keskuudessa.
Vuonna 1964 hän perusti oman Vuokko-yrityksensä. Sen tuotanto oli suurinta 1960-1980-luvuilla. Välivuosien jälkeen Vuokko Oy: n myymälä toimii yhä, nyt Korkeavuorenkadulla. Taiteen akateemikon arvonimen hän sai 2007 ja hän on Taideteollisen korkeakoulun kunniatohtori.
Antti Nurmesniemi
Sisustusarkkitehti ja teollinen muotoilija Antti Nurmesniemi (1927-2003) osallistui muun muassa Helsingin metron suunnitteluun. Hän ja teollinen muotoilija Börje Rajalin (s. 1933) suunnittelivat yhdessä Helsingin metrovaunut. Tunnusväriksi valittiin oranssi, joka näkyy yhä paitsi metrovaunujen penkeissä, myös metroon ohjaavissa merkeissä pääkaupunkiseudun kaduilla. Suunnittelijoiden esityksessä lujitemuovista tehnyt penkit oli sijoitettu peräkkäin, sillä suomalaisten ei vielä 1970-luvulla uskottu haluavan istua vastakkain. Lopulta penkit sijoitettiin silti vastakkain. Antti Nurmesniemi palkittiin arvostetulla Pro Finlandia -mitalilla 1964.
Sisustusarkkitehti Antti Nurmesniemi opiskeli Taideteollisessa oppilaitoksessa vuosina 1947-1950. Hän perusti oman sisustustoimistonsa vuonna 1956. Vuodesta 1975 toimisto sijaitsi hänen suunnittelemassaan ateljeekodissa Kulosaaren rannassa, jonka hän ja Vuokko Nurmesniemi yhdessä sisustivat 1970-luvun rationalismin merkkipaaluksi. Nurmesniemen suunnittelemien esineiden ja sisustusten määrä on ainutlaatuisen laaja. Huonekalujen lisäksi tunnettu on myös emaloitu kahvipannu Pehtoori ja valurautapadat. Hänen viimeisin suunnittelutyönsä oli Kantaverkko Finngridin toteuttamat sähkönjakelun maisemapylväät vuosina 1995-1998.
