Sarpaneva aloitti uransa graafikkona ja vuonna 1951 hänet palkattiin Iittalan suunnittelijaksi. Hänen uransa ensimmäinen menestys oli vuoden 1954 Milanon triennaali, jossa suunnittelija voitti Grand Prix-palkinnon lasiesineillään. Kansainvälistä menestystä hän saavutti myös näyttelyarkkitehtuurien muodossa, Suomen osastot H55-näyttelyssä, Milanon triennaalissa 1957 ja Montrealin maailmannäyttelyssä 1967 olivat kaikki Sarpanevan suunnittelemia.
Kansainvälinen ura vei Sarpanevan työskentelemään myös ulkomaille. Saksalaisen Rosenthalin Suomi-astiasto on yhä tuotannossa ja italialaisen lasinvalmistaja Veninin kanssa Sarpaneva työskenteli 1990-luvulla. Lasiveistosten toteuttaminen jatkui 1990-luvulla Venetsian Muranossa, jossa viimeisiä Sarpanevan teoksia tehtiin 2000-luvun alkupuolella.
”Säveltäjä ei ole mitään ilman orkesteria”
Designmuseon laaja ja kattava näyttely Timo Sarpanevasta tuo esille ennenäkemätöntä materiaalia Sarpanevan uran varrelta: lahjakkaan graafisen taiteen opiskelijan oppilastöitä, painokangas- ja tekstiilimalleja ja paljon sellaista materiaalia, jota ei ole aiemmin ollut esillä. Näyttelyssä on esillä myös Sarpanevan keskeiset lasiteokset kuten Kajakki (1954) ja Orkidea (1954). Näyttelyssä nähdään myös Montrealin maailmanäyttelyyn vuonna 1967 toteutettu suurikokoinen Ahtojää teos, jossa Designmuseon versiossa on esillä 210 lasiosaa. Näyttelyssä taiteellisen työskentelyn rinnalla nähdään monipuolinen otos hänen käyttöesineistöään.
Näyttelyn keskeisenä materiaalina on Marjatta Sarpanevan kuvaamat ainutlaatuiset videotallenteet Timo Sarpanevasta, joiden lyhyt versioihin voit tutustua täältä. Niissä ollaan eri lasihyteissä, tehtailla ja tuttujen ihmisten seurassa: Iittalassa, Nuutajärvellä ja Muranossa Venetsiassa; Helsingissä ja Washingtonissa. Lisäksi materiaaleissa on haastattelunauhoja, joissa Sarpaneva kertoo omasta työstään ja teoksistaan. Aalto Yliopiston elokuvaleikkauksen professori Anne Lakanen on editoinut näyttelyssä käytetyt projisoinnit ja filmit.
”Näyttely paneutuu Timo Sarpanevan loputtomaan kykyyn uusiutua. Suunnittelija oli työteliäs, utelias ja kommunikaatiokykyinen lahjakkuus”, kertoo näyttelystä vastaava Designmuseon kuraattori Harry Kivilinna. Sarpaneva on sanonut, että suunnittelija ei ole mitään, jollei hän pysty kommunikoimaan niiden henkilöiden kanssa, jotka toteuttavat työt. Teosten toteutuksessa ammattilaisten työpanos on tärkeä, on turha säveltää loistavaa sinfoniaa, jos orkesteri on ammattitaidoton. Sarpaneva sai innostuksen tarttumaan ja se näkyy töiden lopputuloksessa”, jatkaa Kivilinna.
Näyttelyn arkkitehtuurista vastaa muotoilija Ilkka Suppanen ja näyttelyn kuraattorina toimii Harry Kivilinna.
Timo Sarpanevan (1926-2006) ura pähkinänkuoressa
Sarpaneva oli muotoilijatyön ohessa lahjakas graafikko. Hän valmistui graafikoksi vuonna 1949 graafisen taiteen osastolta Taideteollisuuskeskuskoulussa ja muun muassa ikoninen Iittalan i-merkki on hänen käsialaansa.
Sarpanevan ura lasitaiteilijana alkoi 1949, jolloin hän voitti toisen palkinnon Riihimäen lasitehtaan järjestämässä Pohjoismaisessa kilpailussa.
Kansainväliseen tietoisuuteen Sarpaneva nousi vuonna 1954 Milanossa pidetyssä triennaalissa, jossa hän sai Grand Prix-palkinnon mm. lasiesineistään Kajakki, Orkidea ja Lansetti.
Vuonna 1970 Sarpaneva aloitti yhteistyön saksalaisen Rosenthalin keramiikkatehtaan kanssa, ja Suomi-astiastosta (1974) tuli myyntimenestys, joka on yhä tuotannossa.
Timo Sarpanevan tekstiilisuunnittelu on kattanut niin kudottuja kankaita Porin puuvillalle, kuin menestyksekkäitä Ambiente-kankaita Tampellalle (1965).
1980-luvun alusta lähtien Sarpaneva alkoi keskittyä yhä enenevässä määrin taideteosten toteuttamiseen, teosten materiaaleina olivat lasin lisäksi graniitti ja metalli. Lasiveistosten toteuttaminen jatkui 1990-luvulla Venetsian Muranossa, jossa viimeisiä Sarpanevan teoksia tehtiin 2000-luvun alkupuolella.
Timo Sarpanevalle myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1958. Sarpaneva sai professorin arvonimen vuonna 1976. Taideteollisen korkeakoulun kunniatohtoriksi hänet nimettiin 1993.
Sarpaneva vihittiin maailman ensimmäiseksi muotoilun kunniatohtoriksi Royal College of Art, Lontoossa 1967. Hän oli myös University of Mexico Cityn akateemikko H.C. 1985.
Timo Sarpanevan keskeisiä töitä ovat: Lansetti (1952), Orkidea (1954), Kajakki (1954), Iittalan i-lasisarja (1956), Festivo (1966), Ahtojää (1967), Finlandia-sarja (1964), Suomi-astiasto (1974) ja Archipelago (1979).
NÄYTTELYYN LIITTYVIÄ TAPAHTUMIA
Timo Sarpaneva -näyttelyn tapahtumissa tutustutaan legendaariseen muotoilijaan lähietäisyydeltä, perehdytään lasiin muotoilun ja taiteen materiaalina ja inspiroidutaan Sarpanevan luovuudesta. Tarkempi ohjelma julkaistaan myöhemmin.
Tulossa:
Designilta tiistaina 29.5. klo 17-20
Toukokuun ilmaisillassa tutustutaan muotoilijalegenda Timo Sarpanevaan (1926–2006) ja lasin puhaltamisen elävään perintöön. Ohjelmassa keskusteluja, työpajoja ja opastuksia.
Näyttely on esillä Designmuseossa 23.9.2018 saakka.
