Maarit Mäkelä (FI), Riikka Latva-Somppi (FI), Catharina Kajander (FI), Özgü Gündeşlioğlu (TR), Tzuyu Chen (TW), Pauliina Purhonen (FI)

Antroposeenin jäljet -projektissa (2019-2020) keramiikkataitelijoista koostuva työryhmä tutki ja työsti Venetsian laguunin maaperää. Maa- ja sedimenttinäytteitä analysoitiin ensin tarkasti. Tämän jälkeen maaperästä valmistettuja lieteitä käytettiin kookkaiden ruukkujen maalaamiseen. Teos tutkii maaperässä tapahtuvaa jatkuvaa muutosta ja pohtii, millaisia vaikutuksia ihmisen toimet ovat aiheuttaneet maaperään ja sen ekosysteemiin. Soil Matters -näyttelyssä nähdään tutkimuspojektissa syntyneitä ruukkuja, keraamisia koepaloja, maanäytteitä sekä valokuvia ja muistiinpanoja.

Projekti oli Aalto-yliopiston Muotoilun laitoksen taiteellisen tutkimuksen hanke, joka toteutettiin yhteistyössä Suomen Ympäristökeskuksen SYKE:n pilaantuneen maan asiantuntijoiden kanssa. Projekti toteutettiin alun perin Venetsian Biennalen aikana, osana Tutkimuspaviljonki-tapahtumaa vuonna 2019.

Riikka Latva-Somppi (FI)

Taiteilija Riikka Latva-Sompin Keinotekoiset saaret  valokuvateos (2019) syntyi matkasta Sacca San Mattian saarelle Italian Muranoon. Muranon saariryhmä on kuuluisa yli tuhatvuotisesta lasinvalmistusperinteestään. Sacca San Mattia, kuten monet muutkin Venetsian laguunin saaret, on rakennettu jätteestä. Saari on syntynyt, kun mereen on kaadettu vuosikymmenien saatossa lasiteollisuuden, kotitalouksien ja rakentamisen jätettä sekä ruopattua merenpohjaa. Venetsian perinteinen tapa rakentaa keinosaaria on äärimmäinen esimerkki ihmisten vaikutuksesta luonnon muokkaamiseen. Latva-Sompin valokuvat kysyvät, voimmeko enää erottaa, onko silmiemme eteen piirtyvä maisema luonnonvoimien muokkaama, vai kulutusyhteiskunnan tarpeista syntynyt keinotekoinen rakennelma. 

Maarit Mäkelä (FI)

Maadialogi-teoskokonaisuuden värit ja materiaalit ovat peräisin Uuden Seelannin maaperästä. Teoksiaan varten keramiikkataiteilija Maarit Mäkelä on kerännyt Waiheke saaren kiviä, savea ja hiekkaa, joista hän on myöhemmin muokannut teostensa raaka-aineita. Maaperän materiaaleista on valmistettu sekä teosten pohjana toimivat savilaatat sekä maaleina käytetyt savilietteet. Näyttelyssä esillä oleva teos on tehty piirtämällä ja maalaamalla kosteille savilaatoille, tikulla kaivertaen ja levittäen laatoille lukuisia ohuita kerroksia erilaisia lietteitä. Valmiin savimaalauksen lisäksi näyttelyssä on esillä materiaalinäytteitä Uudesta Seelannista.

Unknown Fields Division, Liam Young ja Kate Davies (UK)

Unknown Fields Division -muotoilustudio tutkii, jäljittää ja paljastaa ongelmakohtia sekä väärinkäytöksiä, jotka liittyvät kulutustuotteiden valmistamiseen. Liam Youngin ja Kate Daviesin projektit johdattavat katsojat löytöretkille syrjäisiin paikkoihin, joissa tuotetaan ja louhitaan raakamateriaaleja muun muassa elektroniikkateollisuuden tarpeisiin. Työryhmä on aikaisemmin tutkinut muun muassa Texaco-öljykenttiä Ecuadorin Amazonissa, Madagaskarin safiirituotantoa sekä kullankaivuuta Länsi-Australiassa. Soil Matters -näyttelyssä nähdään videoteos Radioaktiivinen keramiikka -projektista, jonka aikana työryhmä jäljitti teknologiatuotteiden, kuten älylaitteiden ja kannettavien tietokoneiden raaka-aineina käytettäviä harvinaisia metalleja. Tutkimusmatka johdatti muotoilijat Mongoliassa sijaitsevalle radioaktiiviselle mutajärvelle. Järvi on pahasti saastunut, sillä maailman suurin, älylaitteissa käytettäviin harvinaisiin metalleihin keskittyvä Bayan Obo Rare Earth -kaivos laskee jätteensä siihen.

Unknown Fields Division on nomadinen muotoilustudio, joka toimii Lontoon The Architectural Association School of Architecture (AA) -instituutiosta käsin.

Annelie Grimwade-Olofsson (SE/DK)

Kulutuksen kasvaessa jätteenpolttolaitokset tuottavat yhä enemmän kiinteää myrkyllistä palamisjätettä, joka sisältää muun muassa raskasmetalleja. Muotoilija-taiteilija Annelie Grimwade-Olofson käyttää keraamisten Wasteland-veistostensa materiaalina palamisjätteitä. Projekti tutkii teollisen tuotannon sivutuotteiden kierrättämistä ja pohtii näihin materiaaleihin liittyviä uhkia ja mahdollisuuksia. Taiteen ja materiaali-innovaation välillä tasapainottelevilla teosillaan hän tuo esiin, miten myös palamisjätteestä voi ”louhia” metalleja.

Erna Skúladóttir (IS)

Islantilainen taiteilija Erna Skúladóttir pohtii teoksellaan maan kulttuurista arvoa. Hän käyttää teoksensa materiaalina savimaata Krýsuvíkin kuumista lähteistä, joiden hauras ekosysteemi on suojeltu lailla. Skuladottir ei ole kerännyt savimaata suoraan lähteistä vaan niiden lähistöllä olevista ojista, joihin lähteet virtaavat. Kun maaperä on valunut lähteistä ojaan se on muuttunut ”liaksi”, jota laki ei enää suojaa. Näyttelyssä esillä olevassa Horizons-teoksessa ojasta kerätty vesi ja maa-aines on laitettu läpinäkyviin pleksiputkiin. Ajan kuluessa materiaaliseoksen partikkelit alkavat hiljalleen erottua ja niistä muodostuu geologisia kerroksia – eräänlaisia maaperän maisemia.

Tzuyu Chen (TW)

Taiwanissa kasvanut muotoilija Tzuyu Chen haluaa teoksellaan herättää keskustelua henkilökohtaisesta maasuhteesta ja maaperän hoivaamisesta. Chen on kerännyt maa-ainesta erilaisista paikoista Suomessa ja työstänyt sitä keraamiikaksi. Tämän jälkeen hän on kutsunut eri tavoin maan kanssa työskenteleviä ihmisiä kahdenkeskiseen työpajaan, jossa osallistujat ovat työstäneet materiaalia ja pohtineet samalla omaa maasuhdettaan. Näyttelyssä kuullaan, miten arkeologi, biodynaaminen viljelijä ja rakennusalan insinööri puhuvat suhteestaan maahan. Haastattelujen lisäksi näyttelyssä on esillä prosessin aikana kerättyjä maanäytteitä ja työpajojen aikana syntyneitä esineitä.

Un/Making Studio: Åsa Ståhl ja Kristina Lindström (SE)

Muotoilija-tutkijat Åsa Ståhl ja Kristina Lindström selvittävät projektissaan vaihtoehtoja ihmiskeskeiselle tavalle ajatella ja toimia muotoilun kentällä. Un/making Soil Communities -projekti tutkii, voidaanko maaperää puhdistaa phytoremediaation avulla, eli kasvillisuutta ja kasvien ominaisuuksia hyödyntämällä. Soil Matters -näyttelyyn toteutetaan aiheesta uusi teos Nuutajärven lasikylässä, jonka maaperässä on nähtävissä pitkään jatkuneen lasiteollisuuden jäljet. Nuutajärveläisen maan epäpuhtaudet analysoidaan ja siihen istutetaan sellaisia kasveja, joiden avulla maaperää voidaan pudistaa. Un/making Soil Communities on esimerkki spekulatiivisen muotoilun projektista, jolla ei etsitä valmiita ratkaisuja, vaan kannustetaan toiminnan kautta ajattelemaan asioita toisin.

Maalaboratorio on näyttelyn keskiössä oleva kokeellinen tila. Näyttelyn aikana Maalaboratoriossa rakennetaan suomalaisesta Someron punasavesta kookkaita saviruukkuja, jotka maalataan näyttelyn aikana eri puolelta Suomea kerättävistä maanäytteleistä saaduilla väreillä. Yleisö on tervetullut seuraamaan työskentelyä ja keskustelemaan taiteilija-tutkijoiden kanssa näyttelyn projekteista, maasuhteestaan ja siitä, miten maaperä ja sen muutokset ovat kietoutuneet yhteen ihmisen toiminnan kanssa. Lue lisää.

Lähetä oma maaperänäytteesi osaksi Maalaboratoriota, ohjeet tältä.
Katso täältä jo analysoitujen maaaperänäytteiden tuloksia.

Osa Aalto-yliopiston Muotoilun laitoksen Empirica-tutkimusryhmän toimintaa